Aamuviideltä Luumäen Taavetissa oli kahdeksan ja puoli astetta. Illalla parvekkeella huomasi miten nopeasti ilma viileni auringon laskettua. Eilen pakkasimme vain kolme laatikkoa, eri kokoja. Purin yhden ison palikkahyllyn ja television jalustana pitämämme kaksitasoisen hyllynosan. Eilen olimme liikekannalla vasta vähän ennen yhdeksää, kun oli asiaa apteekkiin. Sieltä kaupalle, jossa henkilökunta kysyi auttavaisesti, varaavatko he meille lisää tyhjeneviä laatikoita? Kyllä, kiitos. En tosin tiedä, kuinka monta laatikkoa olisi vielä tarpeen, mutta kai niissäkin on rajansa. Helena lukee yhä LeCarren kirjaa Värisuora ja minä olen edennyt yli sadan sivun Simone Buchholzin Revolverherziä. Olemme yhtä mieltä siitä, että LeCarren teksti on hyvää, mutta Buchholzin suhteen Helena on ihastunut kirjailijaan ja hänen tyyliinsä, kun taas minä pidän sitä perinteisen kliseisenä. Saa nähdä onko juonessa jotain sellaista, joka vetäisi minut imuun? Kiva kuitenkin lukea kielillä. Helenalla on valittuna kotikirjastosta sivuun – ennen kuin ennätän pakata ne – kolme kirjaa lisää tulevien vajaan kolmen viikon ajaksi: Robert Harrisin Arkkienkeli, Caroline Grahamin Marionetin kuolema ja Sara Paretskyn Muistin ansassa, jotka ovat kaikki kolme Luumäen pääkirjaston poistoja. Nyt näyttää siltä, että minunkin pitää alkaa vilkuilla hyllyjä, josko siellä olisi se jokin teos, joka sopisi muuttotunnelmaan ja Buchholzin jälkeen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti