Tilkankadulla

    

Kaksi vuotta sitten tällä viikolla, viikko 37, Kaunis kesäpäivä -blogista tuli blogit.fi:n suosituin kulttuuriblogi. Sen jälkeen suosio on vaihdellut kärkikymmenikössä, mutta aina välillä Kaunis kesäpäivä on palannut takaisin suosituimmaksi. Eilen sunnuntaina vietimme tavallista kulttuuripäivää. Luonto ja sää oli edelleen kesäinen. Teimme kauppareissun rannan kautta Tilkantorille, Haaganpuron vartta Vihdintielle ja Mannerheimintielle kauppaan. Kani tuli kuvaan Korppaanmäentien rinteestä. Eilen aamulla Helena kävi läpi Suo -tekstin luonnoksia. Kaksi niistä oli aiheeltaan sellaisia, että hylkäsimme ne ja Helena piirsi uudet. Minä olen kirjoitellut postausta, aina kun muistuu jotain mieleen ja päiväkirjoja. Luen Marguerite Youngin pitkää eeposta Miss MacIntosh, My Darling. Mitä siinä tulee vastaan seuraavaksi? Helena lukee unilukemisina Leena Lehtolaisen romaania Korkean paikan lumo ja parvekkeella Camilla Läckbergin jännäriä Majakanvartija.

Tilkankadulla

    

Odotan yhä tulevaa kirjoitusaihetta, luottavaisena, en malttamattomana. Kuvasta näkyy, että kirjoja ja luettavaa on valita asti käden ulottuvilla, klaffipiirongin päällä. Helena työstää ja pelkistää Suo -tekstiin tulevien postauskuvien luonnoksia. Eilen lauantaina ulkoilimme vain kauppareissun verran, rannan kautta, sen lisäksi, että vietimme pitkät tovit parvekkeella. Kello oli aamulla lähestymässä yhdeksää ja auringon lämpö tuntui selvästi. Kastetta oli penkeillä sen verran, että emme istuneet alas. Helena virkkasi myös ja luki häneltä kesken olleen Seppo Jokisen jännärin Vakaasti harkiten. Minä jatkoin Marguerite Youngin teosta Miss MacIntosh, My Darling. Menossa luku 62, sivulla 932, jossa eläkkeelle jäänyt asianajaja Joachim Spitzer tekee testamenttiaan. Eli jättääkö kirjailija tämän henkilöhahmonsa sivuun? Palaako hän Vera Carthwheeliin ja bussin kyytiin? Kunhan ensin testamentti tulee selväksi. Musiikki on käsittelyssä, tähtitaivaan konstellaatiot, sinfoniseen tapaan kerraten ja toistaen, mutta sivu sivulta teksti etenee.

Tilkankadulla

    

Kävimme Munkkivuoren ostoskeskuksessa eilen aamupäivällä hakemassa torimyynnistä riihiruisvuoan ja perunalimpun ja kaupasta lihapiirakat, mannasuurimoita ja banaania. Poikkesimme apteekkiin, mutta heidän kassakoneensa ei ollut netissä. Myöhemmin kotona Helena luki tiedon, että netissä oli ollut häiriötä. Menomatkalla Munkkivuoreen kävimme Niemenmäen notkossa tutkimassa mistä puro saa alkunsa? Ainakin siellä oli vettä ojassa puisen paviljongin luona, mutta mistä lie peräisin, mitä maanalaisia putkia myöten ohjattu sinne? Otimme samalla kaiken aikaa kännykkäkuvia. Sää oli autereinen, hellettä enteilevä kesäaamu, pyörät sujahtelivat vastaan ja ohi ja Lapinmäentiellä mateli autoruuhka. Eilen aamulla kävimme yhdessä läpi Suo -tarinan tulevia postauskuva-aiheita ja keskustelimme niistä. Helena piirsi ja minäkin yritin piirtää eli piirtää sanoja kuviksi. Iltapäivällä luimme parvekkeella, kun poppelit vielä varjostivat. Helena luki loppuun Satu Rämön Jakobin. Minulla on kolmannes lukematta Marguerite Youngin paksua teosta Miss MacIntosh, My Darling. Netissä on hieno kuva, jossa kirjailija kietoo käsivartensa valtavan käsikirjoitusarkkinivaskan ympärille. Pyörtyykö hän siihen? Ajatteleeko hän, että mitä tuli tehtyä? Arvioin, että minulta vierähtää kaksi viikkoa vielä ennen kuin olen selvittänyt tämän luku-urakan.

Tilkankadulla

    

Kuvassa on Helsingin Pikku Huopalahden pohjukka eilen helteisenä kesäaamuna, vaikka syyskuu on menossa. Kävelimme kirjastoon, jossa Helenalla oli noudettavana kaksi saapunutta kirjavarausta, Leena Lehtolaisen Korkean paikan lumo ja Camilla Läckbergin Majakanvartija. Pikalainahyllyssä oli Satu Rämön Jakob. Helena lainasi sen ja poisti varauksistaan. Lisäksi Parnasson numero kolme tänä vuonna oli tullut lainattavaksi ja otimme senkin. Joimme mennessä kahvit Ärrän terassilla. Ratikkaliikenne oli poikki ja työkoneet olivat vallanneet kisko-osuuden, poistivat vanhoja ripustuspylväitä ja siirsivät johtojen kannatuksia uusille tolpille. Odotimme kirjaston avautumista viisi minuttia. Keltainen perhonen, jolla oli sininen pilkku siivessä, räpisteli ikkunaa vasten sisällä tuulikaapissa. Helena jatkoi eilen Suo -tarinan postauskuvien hahmottelemista. Viisi on luonnosasteella. Nautimme välillä myös kesälämmöstä parvekkeella. Luin yli neljäkymmentä sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Helena laittoi Seppo Jokisen kirjan toistaiseksi sivuun ja alkoi lukea Rämön Jakobia.

Tilkankadulla

    

Tänään on yrittäjän päivä. Lämmin sää jatkuu. Otin eilen tällaisen kuvan kauppareissulla koristemarjapensaasta Korppaanmäentien rinteestä Helsingin Ruskeasuolla. Helena luonnosteli eilen postauskuvia Suo -tarinaan. Kaksi on hienosti hahmollaan. Minä pidän puolittaista kirjoituslomaa. Odotan uutta aihetta. Luin eilen neljäkymmentäviisi sivua Marguerite Youngin romaania Miss MacIntosh, My Darling. Mr. Spitzeriä luullaan aina silloin tällöin hänen kuolleeksi kaksoisveljekseen ja häneltä kysytään vedonlyöntivihjeitä. Häneltä myös pummataan tupakkaa ja hänelle yritetään myydä milloin mitäkin. Eli miehellä on kolikoita taskussa ja erikseen tupakka-aski, jossa on tarjottavat röökit. Helena alkoi lukea illalla Seppo Jokisen jännäriä Vakaasti harkiten. Iltahämärässä, kun vietimme hetken parvekkeella, näkyivät ensimmäiset valovoimaisimmat tähdet.

Tilkankadulla

    

Eilisessä kuvassa on piilossa myös etana lahokannolla jäkälien ja havunneulasten ohella. Oli vielä hämärää, kun ensimmäinen bussivuoro lähti Espoon Lakistoon. Sumuista. Helena teki samaan aikaan aikaisen sauvakävelylenkin rantaraitilla ja löysi jälleen yhden kirjan Pikku Huopalahden asukastalon kirjankierrätyslaatikosta: Seppo Jokisen Vakaasti harkiten. Hänellä on luvussa Ed McBainin jännäri Huijari, niin ikään kierrätyksestä ja menossa meiltä eteenpäin. Näin kirjat kiertävät. Minä vaelsin metsässä sieniä poimien, joten puolukoita kertyi vain pari desilitraa. Rouskuja tuli kaksi litraa ja litran verran kanttarelleja, suppilovahveroita ja muutama mustatorvisieni. Sain uusittua kirjalainani, Marguerite Yuongin teoksen Miss MacIntosh, My Darling. Luin eilen kolmekymmentä sivua. Olen kirjassa sivulla 757, joten jäljellä on luettavana vajaat kuusisataa sivua. Helena luki eilen toisen kerran Suo -tarinan ja teki siitä muistiinpanoja kuvitusta varten. Minä en kirjoittanut eilen mitään eli vain postauksen Kaunis kesäpäivä -blogiimme, päiväkirjaani tietokoneella ja toista päiväkirjaa kaunokirjoituksella vihkoon.

Tilkankadulla

    

Tänään on uusi yritys lähteä metsäretkelle. Eilen satoi aamulla täällä etelärannikolla. Joten luin ja luimme eilen molemmat Suo -tekstin. Luin sen ennen kaupalle lähtöä ja laitoin sähköpostina Helenalle. Hän sai luettua sen ennen puolta päivää ja antoi oman palautteensa: Hän piti tarinasta ja kysyi mitä suunnitelmia minulla on sen suhteen? Vastasin laittavani sen blogiin jatkokertomuksena, mutta sitä varten pitäisi hänen, Helenan tehdä kuvitus. Okei. Selvä. Kyllä. Eilen aamulla Helena teki luonnoksia luonnosvihkoon. Nyt hän sai lisänä tällaisen tilauksen, kohteen. Helena luki eilen Anni Kytömäen Margaritan loppuun. Minulla on Marguerite Youngin Miss MacIntosh, My Darling menossa sivulla seitsemänsataa ja jotain. Mr. Spitzer ei tiedä aina kumpi veli hän on, asianajaja vai peluri, tunnontarkka vai hällävälinen? Kumpi veli kuoli ja kumpi heistä on elossa? Siitä on jo aikaa unohdukseen asti, kun hän oli viimeksi oikeudessa. Unohtuuko kaikki? Onko hiiri tehnyt pesänsä hänen arkistoonsa ja hänen dokumenttinsa ovat enää silppua ja purua?