Taavetissa

    

Lunta maassa nyt aamulla Luumäen Taavetissa. On satanut yön yli. Heräsin pohkeen krampatessa ja sen jälkeen kuuntelin auraustraktorin jytinää alhaalla tiellä. Postauskuva on otettu eilen iltapäivän kahvihetkenä parvekkeella, kun kylmä pohjoisvirtaus pyyhki maisemaa. Eilen Puolinainen-tarina eteni kymmenen sivua. Helena piirsi luonnoslehtiöönsä. Vietimme eilen tavallista pitemmän ajan lukien ääneen Don DeLillon romaania Vaaka. Luimme sen loppuun. Ei halunnut jättää enää kesken, kun ammunta Dallasissa oli alkanut, ensin yksi tai oikeastaan kaksi ja sitten vielä yksi. Henkilönimiä oli kirjassa paljon, mutta ne pysyivät yllättävän hyvin kirjailijan hallinnassa ja samalla myös lukijan seurattavissa. Pidän DeLillon kirjoitustyylistä ja sanankäytöstä. Teimme eilen iltapäivällä yhdistetyn kirjasto- ja kauppareissun. Helena lainasi yhden Rex Stoutin dekkarin, Yli kuolleen ruumiini. Minä lainasin Martti Merenmaan romaanin Aamu keisarin kaupungissa. En ole lukenut ennen Merenmaata, mutta olen valmis kokeilemaan. Luin illalla noin sata sivua Neimalan ja Papinniemen kirjasta Aloittamisen taito ja selasin loput ja luin vain ennen lukemieni kirjojen alkulauseet ja asiantuntijoiden kommentteja niistä.

Taavetissa

    

Pikkupakkasta Luumäen Taavetissa. Kuva torista eilen keskipäivällä. Viimeiset hiekoitushiekan mustuttamat lumikinokset on ajettu pois. Tori odottaa valmiina lämpimiä kevätsäitä ja toritapahtumia, mutta eilen oli vielä koleaa ja tummat pilvet taivaalla näyttivät ennustavan lumisadetta. Lunta ei sentään tullut eikä tullut yölläkään. Puolinainen-tarina on sivulla kolmekymmentäviisi. Helena piirteli eilen luonnoslehtiöönsä, pelasi pasianssia ja katsoi läppäriltä sarjaa. Don DeLillon kirjassa tapahtumapaikkana on Dallas, jossa presidentin autosaattue valuu hitaasti väkijoukon keskellä ja Lee tukee kiikarikiväärin pahvilaatikon kulmaa vasten ja tähtää presidentin takaraivoon. Lopetimme ääneen luvun eilen siihen kohtaan. Kirjaa on jäljellä vielä kuusikymmentä sivua. Luin loppuun Veijo Meren romaanin Peiliin piirretty nainen. Huomasin unohtaneeni paljon kirjan tarinasta. Muistin vain muutamia yksityiskohtia, muun muassa sen, että porukka kävi saunomassa maalla rantasaunassa. Helena luki loppuun Georges Simenonin dekkarin Maigret ja mies Seinen rannalta ja otti unilukemiseksi Rex Stoutin dekkarin Nero Wolfen viimeinen juttu. Minä ehdin lukea sivulle seitsemänkymmentä Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen kirjaa Aloittamisen taito. Kirja on tullut julki 2010. Olen lukenut sen joskus siihen aikaan.

Taavetissa

    

Asvaltti näyttää märältä tai jäiseltä nyt keskiviikkoaamuna Luumäen Taavetissa. Nurmikolla ja tien pielissä on laikkuina ohuelti lunta. Taivas on pilvessä. Aste pakkasta. Tänään liputetaan Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Postauskuvaksi otin kuvan isosta männystä entisellä joutomaalla. Kolme vuotta sitten nykyisen Hyvinvointiaseman kohdalla, Taavetissa ja sen parkkialueella oli hoitamatonta niittyä ja ketoa. Jos muistan kuulemani oikein, sillä kohtaa oli vielä varhemmin rivitalo. Puolinainen-tarinassa on tapahtumilla osin aikamääriä ja totesin eilen, että ne ovat jäämässä jälkeen, joten päivitin ne vuosikymmenen eteenpäin. Etenin varsinaisesti tekstiä vain neljä sivua. Tein pieniä lisäyksiä ja poistin puoli sivua tekstiä. Eilen oli aurinkoinen päivä. Helena sai kirjastosta varaamansa Georges Simenonin dekkarin Maigret ja mies Seinen rannalta. Hän järjesteli olohuoneen uusiksi tulevaa telkkua varten. Sohva ja Helenan työpöytä vaihtoivat paikkaa. Maalausteline siirtyi. Lähetys on matkalla. Meillä on lukematta ääneen vajaa sata sivua Don DeLillon romaania Vaaka. Lee yrittää paeta Meksikon kautta Kuubaan, mutta se ei sovi salaliittolaisten suunnitelmiin. Lee Oswaldille on varattu syntipukin osa eikä häntä päästetä luistamaan pois. Illalla luin Veijo Meren romaania Peiliin piirretty nainen. Se on Helenan suosikkikirjoja. Helena luki Simenonin dekkaria Maigret ja mies Seinen rannalta.

Taavetissa

    

Kuusi astetta pakkasta. Pilvetön taivas tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Vietämme Yliopiston almanakan mukaan kansainvälistä romanipäivää. Eilen teimme iltapäivällä lyhennetyn kävelylenkin, tuuli kävi pohjoisesta ja lämpötila oli niukasti plussan puolella. Kävimme katsomassa joko pururadan alikulusta pääsee kulkemaan kuutostien tuolle puolelle männikkökankaalle. Otin kuvan. Eilen aamupuolella etenin Puolinainen-tarinan toista kirjoituskertaa sivulle kaksikymmentäneljä. Yhdeksän aikoihin menimme kirjaston kautta kaupalle. Lainasin kirjastosta Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen kirjan Aloittamisen taito. Olen lukenut sen joskus aiemmin ja nyt ajattelin vilkaista sitä uudelleen. Ostin kaupasta parranajokoneen. Myöhemmin Helena tilasi netistä uuden, viisikymmentätuumaisen television. Tapahtumia. Olemme olleet ilman televisiota viimeiset neljä kuukautta. Luimme eilen ääneen eteenpäin Lee Oswaldin seikkailuja New Orleansissa Don DeLillon kirjassa Vaaka. Salaliittoja. Kuubalaisia ja amerikkalaisia ja muunmaalaisia. Helena piirtää luonnosvihkoonsa ja tekee muistiinpanoja, kun luen ja hän on kuulolla. Helena lukee edelleen Anna Harjun dekkaria Jäljet. Minä nautiskelen viisikymmentäluvun lopun tunnelmia Veijo Meren romaanissa Peiliin piirretty nainen.

Taavetissa

    

Kuvassa puunhakkuun jälkiä eilen Puusepäntiellä Luumäen Taavetissa. Männynhajua. Sähkölinjan alla kulkevan hiekkatien ura oli vielä märkä ja pehmeä ja osin lumen alla, joten käännyimme takaisin. Kevään tulo on keskeytynyt, mutta jokainen päivä on hieman edellistä pidempi. Kesä on tulossa. Aloin lukea Puolinainen-tarinaa. Kolmannella sivulla tunsin tarvetta lisätä yhden sanan. Tai ehkä vaihdoin sen paremmaksi. Eli lukemisesta tuli muokkaamista. Etenin sivulle yksitoista ja muokkasin tekstiä muutamissa kohdissa ennen kuin tuli aika lähteä kirjastoon ja kaupalle. Palautin Graham Greenen romaanin Loppuun palanut, mutta emme lainanneet kumpikaan mitään uutta. Luimme eilen kahteen otteeseen ääneen Don DeLillon kirjaa Vaaka. Lee on Dallasissa ja toistaiseksi erossa vaimostaan ja tyttärestään. Hän yrittää olla maan alla ja pysyä piilossa kaikilta hankalilta kyselijöiltä: Minkälaisen sopimuksen hän on tehnyt neukkujen kanssa? Ei minkäänlaista. Sori, ei tunnu uskottavalta. Kuunnellessaan Helena piirsi samalla luonnosvihkoonsa. Hänellä on luvussa Anna Harjun dekkari Jäljet. Minä aloin illalla lukea Veijo Meren romaania Peiliin piirretty nainen.

Taavetissa

    

Nyt aamukuudelta kymmenen astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Musta kissa kuljeksii pellolla. Postauskuvassa kohta pururadasta viime perjantaina. Eilen kuljimme samasta paikasta ohi, mutta pururadalla ei ollut mikään muuttunut aiemmasta. Lunta notkelmassa. Eilen oli pikkupakkasta ja muutamia lumihiutaleita leijaili ilmassa, kun teimme päiväkävelyn Savitaipaleentielle ja takaisin. Käännyimme takaisin heti kuutostien jälkeen. Sain eilen Puolinainen-tarinan ensimmäisen kirjoituskerran valmiiksi. Sataviisitoista sivua. Alkuperäisestä vanhasta tekstistä on nyt karsittu pois kaikkea turhaa ainesta. Seuraavaksi käyn tekstin läpi ja muokkaan tarpeen mukaan. Ensimmäiseen kirjoituskertaan tarvitsin kuukauden ajan. Helena piirsi eilen luonnoksia luonnosvihkoon ja teki sanaristikkoa. Luimme ääneen Don DeLillon kirjaa Vaaka. Lee, hänen venäläinen vaimonsa ja heidän tyttövauvansa pääsivät lähtemään Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. He tutustuvat Dallasissa emigrantteihin ja turvallisuusviranomaiset puhuttavat nuorta loikkaria. Helenalla on unilukemisena Anna Harjun dekkari Jäljet. Minä luin loppuun Graham Greenen romaanin Loppuun palanut.

Taavetissa

    

Kolme astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Luoteistuulta kuusi metriä sekunnissa. Vähäistä lumenhöytyä maassa. Kaunis kesäpäivä -blogi täyttää tänään viisi vuotta. Mietimme sopivaa postauskuvaa sen kunniaksi ja valikoimme Helenan kukkaluonnoksen viime vuodelta. Tämän koko alkuvuoden blogimme on ollut blogit.fi-sivuston suosituin kulttuuriblogi. Se on hienoa. Kiitokset lukijoille ja seuraajille. Eilen perjantaina kirjoitin kuusi sivua Puolinainen-tarinaa, jota on nyt 111 sivua. Helena piirsi eilen luonnoslehtiöön ja katsoi sarjaa läppäriltä. Kauppareissulla kävimme kirjastossa katsomassa seuraavaa näyttelyä kirjaston tiloissa. Taiteen alkuopetusryhmän iloisia teoksia. Iltapäivällä kävelimme kolakassa tuulessa Savitaipaleentielle ja takaisin. Otimme muutamia kuvia. Leskenlehtien kukinnot olivat vain puolittain auki. Luimme eilen ääneen eteenpäin Leen seikkailuja Neuvostoliitossa Don DeLillon kirjassa Vaaka. Hän pääsi töihin Minskiin tv-tehtaalle. Punainen risti maksaa hänelle tukea. Lee on niin outo, etteivät venäläiset saa selvää, onko kaveri vakooja vai rehellisesti tunkemassa kommunismin linnakkeeseen. Helenalla on unilukemisena Michael Connellyn jännäri Enkelten portaat. Minä aloin lukea Graham Greenen romaania Loppuun palanut. Alkuperäinen nimi on A Burnt-out Case ja se on tullut julki 1960 ja suomeksi vuotta myöhemmin. Tästä kirjastako ”burnout” on peräisin?