Tänä aamuna on viisi astetta täällä etelärannikolla. Kirsikka kukkii. Eilen kauppareissulla huomasimme, että kieloja kasvaa Mannerheimintien laidalla Ruskeasuolla ja tietenkin valkovuokkoryppäitä. Päiväkävelyllä kuljimme Pikku Huopalahden rantaraittia Paciuksenkadulle nouseville portaille asti. Porraskorkeus on siellä sopivan matala Helenan jaloille. Joutsenia ja harmaahaikara kalastamassa. Luin vajaa sata sivua eteenpäin Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sen jälkeen vaihdoin Tytti Parraksen kirjaan Vieras, jonka luin loppuun, mutta josta jäi mielestäni puuttumaan jonkinmoinen loppuhuipennus. Ehkä se oli kirjailijan tarkoituksellinen valinta? Luin välillä parvekkeella, jossa oli melko tuulista. Otin hetken aurinkoa siellä ja Helena tuli siihen myös. Hän vietti eilen pitkät tovit oman työpöytänsä ääressä, mutta ehti myös tekemään käsitöitään. Helenalla on kaksi kirjaa luvussa, Donna Leonin Pimeillä vesillä olohuoneessa ja makuuhuoneessa vaeltavat Erno Paasilinnan Kadonneen armeijan rippeet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti