Yliopiston almanakan mukaan tänään maanantaina
on Kansallinen veteraanipäivä. Aamulla oli aste pakkasta Luumäen Taavetissa.
Päivän postauskuvana on kollaasi eiliseltä ja lauantailta. Lauantaina kirjaston
edustalla kuvasimme vasta istutetut orvokit ja eilen aamulla lumipyryn jäljiltä
kukat olivat hautautuneet valkoisen lumivaipan peittoon. Eilen odotimme aamulla
niin kauan, että lumisade lakkasi. Helena maalasi kolmea eri taulua ja minä
työstin Kynttilöitä. Sään seljettyä teimme kävelylenkin kirjastoon ja kaupalle.
Lainasin Robert Seethalerin romaanin Kokonainen elämä. Kirja on julkaistu
saksaksi 2014 ja suomeksi 2020. Huomasin sen Luettua ja maistettua -blogin
postauksesta. Kylältä palattua Helena alusti taikinan ja lounaaksi saimme nauttia
mainiota suppilovahveropizzaa. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Charles
Dickensin romaania Kolea talo. Helena piirsi kuunnellessaan ja arvioi
keskeneräisiä maalauksiaan. Illemmalla hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan
yhdettätoista osaa Tuulessa ja tuiskussa. Minä luin Seethalerin kirjan
Kokonainen elämä. Luettava kirja ja erilainen kuin valtaosa lukutarjonnasta. Se
oli ensivaikutelma. Nyt aamulla lisään, että teksti toimi, mutta silti jäin
kaipaamaan jotain enemmän. Kuin jotain puuttuisi. Tai ehkä kirjan päähenkilö
tai lähinnä ainoa henkilö oli liian outo ja erilainen. Iltamyöhällä eilen näimme
nhl:n pudotuspelin Boston vastaan Buffalo, joka päättyi 1-6.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti