Tänään vietämme Helenan päivää ja
heinäkuun viimeistä päivää. Onnea kaikille Helenoille. Helena sai nimipäivälahjaksi
kaunokirjoituksella kirjoitetun päiväkirjavihon, joka sisältää reilun kuukauden
kuluvan vuoden loppukeväästä. Päivän postauskuvana on Helena työpöytänsä
ääressä. Tänä aamuna oli kolmetoista astetta Luumäen Taavetissa. Vähenevä kuu
näkyi taivaalla koko yön. Eilen teimme aamulla kävelylenkin sähkölinjan
vieressä harjanteella mutkittelevaa metsäpolkua vanhalle hiekkakuopalle, jonka takana
kävin puronnotkon metsäisessä rinteessä etsimässä sieniä. Löysin yhden hyvän
vaalean orakkaan ja muutamia kanttarelleja. Helena paistoi ne ennen lounasta.
Yksi sieniateria lisää pakastimeen. Lounaana meillä oli korvasienipiirasta. Kirjoitin
eilen aamupäivällä sivun verran Näköala -tarinaa. Helena teki akvarelleja ja ideoi
luonnoksia. Eilen iltapäivällä Helena piirsi ja katsoi sarjoja läppäriltä. Minä
avasin Orja -tiedoston ja kirjoitin sivun verran. Valikoin seuraavaksi
lukukirjaksi Eeva Joenpellon romaanin Tuomari Müller, hieno mies, joka on
Filandia-palkinnolla arvostettu teos. Kirja on omasta hyllystämme, tullut
meille 2019 Lappeenrannan pääkirjaston asiakashyllystä. Olen lukenut kirjan
ennen, mutta en muista juonta enkä sisältöä. Helena luki eilen loppuun Kalle
Päätalon Iijoki-sarjan toiseksi viimeisen osan Pato murtuu.











Valo, loisto, kirkkaus ja aurinko, mikä sen nimi on? H-e-l-e-n a!
VastaaPoistaKiitos kommentista. Helenan päivä on jälleen vuoden päästä. Hyvää lauantaipäivää.
VastaaPoista