Tilkankadulla

    

Toissapäivänä oli Helsingin Pikku Huopalahdessa sädehtivän kaunis talvipäivä, mutta eilen vuorostaan pilvistä ja harmaata. Ulkoilimme vain kauppareissun verran. Otin muutaman kuvan kännykällä, vaikka luulin jo, ettei mikään kohde sytytä tällä kertaa. Iltaa kohti oli yhä harmaampaa ja satoi lunta. Nyt aamulla auraustraktori jyristi ennen aamukuutta pihatien auki ja herätti meidät. Hyvä juttu, sillä herätyskello ei soinut. Pidämme sen soimassa vähän viiden jälkeen, koska emme halua menettää tunnelmallisia aamuhetkiä. Työstin eilen yksitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena virkkasi isoäidinneliöitä ja luki välillä Murakamin 1Q84 -teosta. Minä olen lukenut kolmasosan Francoise Saganin kirjaa Myrskyn silmässä. Luimme eilen iltapäivällä ääneen noin neljäkymmentä sivua Dostojevskin Idioottia. Siinä on ollut vähän tyhjäkäynnin tuntua. Kuvittelen, että kirjailija on kadottanut välillä alkuperäisen juonen ja rakentelee sitä uudelleen. En muista ennestään kirjasta mitään, koska siitä on ihmisikä, kun luin sen kerran, mutta koen, että Dostojevski ei ole lunastanut vielä tässä Idiootissa niitä odotuksia, jotka kirjan alkuasetelma herätti mielessäni. Illalla näimme jalkapalloa televisiosta. Tajusin torkahtelevani välillä.

Tilkankadulla

    

 Tämä viikko on hiihtolomaa Helsingin koululaisilla. Eilen oli harvinaisen upea, aurinkoinen ja talvinen pakkassää, kun kävelimme Munkkiniemeen kirjastoon. Lainasimme kaksi varaamaamme kirjaa ja kolme muuta lisää. Lukemista kahdeksi viikoksi. Kahvinkeittimemme lopetti palveluksensa puoli vuotta sitten, kun asuimme vielä Luumäen Taavetissa. Emme hankkineet uutta, vaan aloimme suodattaa kupin kerrallaan sellaisella suppilolla, joka on hankittu joskus menneinä vuosina. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että suodatinpussit ovat niin hauraita, että joka toinen niistä hajoaa kättelyssä, joten taidamme hankkia jossain vaiheessa sellaisen keittimen, jossa ei käytetä mitään pussukoita. Eilen saavutin 500 -sivun rajapyykin Gaz matkaan -käsikirjoituksessa. Koko käsikirjoituksessa on 857 sivua. Luulen, että sivumäärä kasvaa edelleen. Helena virkkaa isoäidinneliöitä. Olohuoneessa hän lukee lisäksi Haruki Murakamin kirjan 1Q84 yhdistettyä ykkös- ja kakkososaa. Unilukemisina hänellä on Blockin Murtovaras vaatekaapissa. Olen lukenut alun Francoise Saganin romaanista Myrskyn silmässä. Lukutunnilla jatkoimme Dostojevskin Idiootin ääneenlukua. Siinä samoin kuin myös Karamazovin veljeksissä huomiota kiinnittävät myös keuhkotautiin kuolevat ihmiset, joita sukulaiset ja ystävät käyvät tapaamassa vielä silloinkin, kun nämä lepäävät jo kuolinvuoteillaan ja syleilevät ja halaavat näitä poismeneviä rakkaitaan. Verta yskitään nenäliinaan kutsuilla.

Tilkankadulla

    

Kymmenen astetta pakkasta täällä etelärannikolla. Kaksi kirjavarausta odottaa noutamista eli todennäköisesti teemme tänään kävelylenkin Munkkiniemen kirjastoon ja takaisin. Meidän rappukäytävässä on tehty kahtena viime päivänä ilmastoinnin säätöä. Helenan piti siirtää maalaustelineensä syrjään pois tieltä, jotta työntekijät pääsivät vapaasti käsiksi poisto- ja raitisilmaventtiileihin, mutta nyt ne on mitattu ja huollettu meidän asunnon osalta ja voimme palata takaisin normaaliin arkirytmiin. Eilen Helena virkkasi isoäidinneliöitä. Hänellä on jokin uusi käsityöprojekti mielessään. Minä selvitin Gaz matkaan -käsikirjoituksessa olleen sotkun, korjailin ja naputtelin sitä eteenpäin viisi sivua. Luin loppuun Paavo Rintalan Kauneuden attribuutit -trilogian päätösosan Faustus. Minusta se oli jotenkin väsähtänyt tai sitten pidin muuten vain enemmän kahdesta ensimmäisestä osasta. Aloin lukea Francoise Saganin romaania Myrskyn silmässä. Helena luki loppuun Heinrich Böllin kuusikymmentäluvun kohuteoksen Erään klovnin mietteitä ja sai siitä ajatuksen tehdä luumukiisseliä ja kermavaahtoa sen kanssa. Hän otti unilukemisiksi Lawrence Blockin dekkarin Murtovaras vaatekaapissa. Luin iltapäivällä ääneen kaksi lukua lisää Fedor Dostojevskin Idioottia. Rahaa perineen ruhtinaan vaivoina on sekalaisia huijareita, jotka penäävät tältä rahallista tukea ja hyväsydämisen lepsu mies antaa pyytäjille, vaikka ei ole mitään perustetta siihen. Tällainen hölmöily saa ruhtinaan ystävät suuttumaan tälle. Kirja on puolessa välissä eli päähenkilö ehtii taatusti sotkea asiansa perusteellisesti ennen kuin kertomus on päätöksessään.

Tilkankadulla

    

Laskiaistiistai. Kiva, että lunta on jälleen myös Helsingin Pikku Huopalahdessa ja halukkaat pääsevät laskettelemaan ja laskiaisajelulle. Nyt aamulla taivas on pilvessä ja väri on sellainen kaupunginvaloinen, haalean punertavanharmaa. Eilen aamulla huomasin, että jänis oli käynyt edellisyönä pihalla jättämässä jälkensä lumipeitteeseen. Helena virkkasi eilen pitkän päivän ja illalla saatoimme ripustaa verhon takaisin makuuhuoneen ikkunaan. Olemme ottaneet siitä kuvia, mutta vielä ei ole onnistunut parhaalla tavalla. Gaz matkaan -käsikirjoituksessa on menossa hankala kohta ja se vaatii kääntämistä ja vääntämistä. Edistyin eilen vain neljä sivua. Paavo Rintalan kirjassa Faustus luin Oulun ”paskateatterista”. Pitäisi googlata, jos haluaisi varmistaa, että se tapahtui siellä ja ajankohta. Vuodet ja vuosikymmenet menevät ohi kuin poutapilvien saattue. Faustusta on lukematta enää lopun runo-osuus. Tyhjensikö kirjailija myös kirjoituspöydän laatikkonsa, viimeistä lippusta ja lappusta myöten tai tietokoneen jälkeenjääneet tiedostot? Fedor Dostojevskin Idiootissa pietarilaiset ovat matkanneet kesänviettoon maalle. Ovatko he Terijoella ja ylipäänsä Kannaksella, Viipurin tienoilla ja vanhassa Suomessa, lähellä Paavo Rintalan synnyinseutuja? Ruhtinas Myskin on jo toipunut kaatumatautikohtauksestaan. Väki käy joukolla tervehtimässä häntä.

Tilkankadulla

   

Otin eilen illalla parvekkeelta kännykällä kuvan lumisesta poppelinoksasta, joka näytti minusta käärmeeltä tai korppikotkan kaulalta ja nokalta. Sisällä hämähäkki oli lähtenyt liikkeelle lattiaa pitkin, kun Helena järjesteli lankavarastoaan. Kahdeksas viikko tätä vuotta alkaa täällä etelärannikolla pikkupakkasessa. Helena oli hämmästynyt, kun kerroin käyneeni eilisen aikana läpi vain viisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Hänestä olin naputellut vaikka kuinka paljon. Helena virkkaa verhoon lisäpaloja. Niitä tulee kuusi, yksi yksivärinen ylös ja siitä alaspäin viisi eriväristä isoäidinneliötä. Kun minä istun läppärin ääressä, Helenalla on televisio auki melkein äänettömällä ja hän katsoo jotain sarjaa samalla, kun kädet käyvät ja valmista virkkausta syntyy. Heinrich Böllin kirja Erään klovnin mietteitä miellyttää häntä. Rintalan Faustus on minulla lopuillaan. Onko se kirjailijan hyvästijättö kirjallisuudelle ja tälle maailmalle? Luin tunnin ajan ääneen Dostojevskin Idioottia. Päähenkilö saa kaatumatautikohtauksen ja pelastuu sen kautta vihamiehen puukoniskulta. Puukkomies säikähtää ja pakenee. Jäi jännään paikkaan. Loppuillan nautimme jalkapallosta. Suomen naisjalkapalloilijat kunnostautuivat Kyproksen turnauksessa ja tekivät peräti kahdeksan maalia Unkarin nollaa vastaan.

Tilkankadulla

    

Tänään tulee täyteen viisi kuukautta siitä, kun muutimme Tilkankadulle, Helsingin Pikku Huopalahteen. Silloin kesä oli vaihtumassa syksyksi ja nyt vietämme kevättalvea. Eilisen satoi lunta ja tänä aamuna lumisade jatkuu. Puut ja pensaat ovat taas koristeellisen lumitykyn alla. Ripustimme eilen Helenan virkkaaman verhon makuuhuoneen ikkunaan. Hän arvioi heti, että sitä täytyy leventää eli virkkausprojekti jatkuu. Gaz matkaan -käsikirjoitus eteni eilen kymmenen sivua. Nyt aamulla heräsin ennen kellonsoittoa unesta, jossa kirjoitin ja tein siihen lisäyksiä. Tai sitten se on toinen, jokin tuleva aihe, joka näyttäytyi? Kadotin sen. Helena luki eilen loppuun Francoise Saganin kirjan Myrskyn silmässä. Hän etsi omista kirjahyllyistämme mieleistä, uutta luettavaa, mutta kun sellaista ei löytynyt heti, ehdotin, että Heinrich Böllin Erään klovnin mietteitä voisi olla sopiva. Ainakin teos on pienikokoinen sängyssä luettavaksi. Ongelmia riittää Dostojevskin Idiootissa. Kaksi miestä rakastaa samaa naista ja nainen rakastaa toista heistä, mutta ei voi, voi voi, ei voi mennä tämän kanssa naimisiin, koska hän tuhoaisi tämän puhdassieluisen miehen ja valitsee siksi mieluummin toisen, jonka kanssa hän itse menee varmaan tuhoon. Mutta vielä nainen ei ole päättänyt eikä tehnyt lopullista ja peruuttamatonta ratkaisuaan. Eilen näimme jalkapalloa televisiosta ja Hitchcockin varhaisen filmin, mustavalkoisen Toisen maailmansodan aikaan sijoittuvan tarinan Eurooppaan matkaavasta ulkomaankirjeenvaihtajasta. Pehmojännitystä ja romantiikkaa kulisseissa.

Tilkankadulla

    

Lunta sataa. Illalla maa oli vielä musta ja lätäköitä pihatiellä, mutta nyt puoli kuuden aikaan aamulla maassa on kauttaaltaan reilu, valkoinen kerros lunta. Helena sai eilen iltamyöhällä valmiiksi virkatun verhon makuuhuoneen ikkunaan. Tinki valmistui etuajassa. Työstin eilen kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Paavo Rintalan kirjaa Faustus minulla on lukematta sata sivua. Helenalla on unilukemisina Francoise Saganin Myrskyn silmässä. Varaamani Saganin Tervetuloa ikävä on yhä Matkalla eli se on noudettavissa joskus tuonnempana. Fedor Dostojevskin Idiootissa ensimmäinen osa päättyi vauhdikkaaseen kieputukseen, kun ennakoimattomia päähänpistoja saava nainen leikitteli kosimishaluisten ja -intoisten miesten kustannuksella, hyväksyi ja perui yhden miehen kosinnan, hyväksyi seuraavan, mutta perui nauraen senkin ja palasi aiempaan ja lähti viimein kaikkein hurjimman kaverin mukaan. Toinen osa alkoi johdannolla, jossa kirjailija kuljetti tarinaa eteenpäin muutaman kuukauden osalta. Mitä lie jatko? En muista. Olemme lukeneet kirjasta vasta kolmanneksen, joten paljon kaikkea ehtii siinä tapahtua.