Otin eilen illalla parvekkeelta kännykällä kuvan lumisesta poppelinoksasta, joka näytti minusta käärmeeltä tai korppikotkan kaulalta ja nokalta. Sisällä hämähäkki oli lähtenyt liikkeelle lattiaa pitkin, kun Helena järjesteli lankavarastoaan. Kahdeksas viikko tätä vuotta alkaa täällä etelärannikolla pikkupakkasessa. Helena oli hämmästynyt, kun kerroin käyneeni eilisen aikana läpi vain viisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Hänestä olin naputellut vaikka kuinka paljon. Helena virkkaa verhoon lisäpaloja. Niitä tulee kuusi, yksi yksivärinen ylös ja siitä alaspäin viisi eriväristä isoäidinneliötä. Kun minä istun läppärin ääressä, Helenalla on televisio auki melkein äänettömällä ja hän katsoo jotain sarjaa samalla, kun kädet käyvät ja valmista virkkausta syntyy. Heinrich Böllin kirja Erään klovnin mietteitä miellyttää häntä. Rintalan Faustus on minulla lopuillaan. Onko se kirjailijan hyvästijättö kirjallisuudelle ja tälle maailmalle? Luin tunnin ajan ääneen Dostojevskin Idioottia. Päähenkilö saa kaatumatautikohtauksen ja pelastuu sen kautta vihamiehen puukoniskulta. Puukkomies säikähtää ja pakenee. Jäi jännään paikkaan. Loppuillan nautimme jalkapallosta. Suomen naisjalkapalloilijat kunnostautuivat Kyproksen turnauksessa ja tekivät peräti kahdeksan maalia Unkarin nollaa vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti