Kansitaide antaa kuvittajalle mahdollisuuksia toteuttaa mielikuvitustaan. Luen Gabriel Garcia Marquezin kirjaa Rakkaudesta ja muista riivaajista. Garcia Marquezin tuttua maagista realismia. Tämä on kolmas Garcia Marquezin kirja, jota olen lukemassa. Aiemmat ovat Sadan vuoden yksinäisyys ja toinen Rakkautta koleran aikaan. Jos on lukenut Sadan vuoden yksinäisyyden, on lukenut kaikki Garcia Marquezit. Samalla tavalla voisi kiteyttää myös kaikkien muiden kirjailijoiden osalta: Kun on lukenut Mika Waltarin Sinuhen, on lukenut kaikki Waltarit. Kun on lukenut Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, on lukenut kirjailijan koko tuotannon. Mutta kansikuvista: Rakkaudesta ja muista riivaajista -kirjan kansi ei ole suosikkini eikä lempparini. Minulla on kirjaston kirja ja siitä on leikattu osa kannesta pois, mutta siinä on kuvana naivistinen maalaus – tulkitsen alaston nainen lepää paratiisissa – ja joka kuva on pieni. Kirjan nimi on ripoteltu kuvan oheen pitkin, samoin kirjailijan nimi. Kun katsoin kantta tarkemmin, huomasin, että etukannessa on muun ohessa marquez himmeästi varjostettuna ja takana gabriel ja kirjan selkämyksessä garcia. Kirjaston luokittelusta tulin tietämään uutena minulle, että kirjailijan sukunimi on Garcia Marquez, joten joudun aakkostamaan aiemmat Marquezit kirjahyllyssä oikealle paikalleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti