Luin toisen osan Cormac McCarthyn Rajatrilogiasta. Kirjan nimi on Matka toiseen maailmaan. Se on ensimmäinen Cormac McCarthyltä suomennettu, yhdeksänkymmentäluvulla ja loput kaksi Rajatrilogian osaa ilmestyivät suomeksi kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Pidin ensimmäisestä osasta Kaikki kauniit hevoset. Pidin myös Matka toiseen maailmaan kirjan alkukolmanneksesta, jossa nuorukainen vie ansaraudoilla pyytämänsä suden Meksikoon, mutta se osuus oli niin värikäs ja mieleenpainuva, että loput kirjasta jäi toiston ja kertauksen tasalle. Viralliset arvostelijat taitavat olla toista mieltä. Myönnän, että teksti säilyy hyvänä ja kuvaukset, mutta noin juonena yksi matka lainsuojattomana Meksikon erämaahan riittää eivätkä pitkät, kuullut elämäntarinat korjaa tilannetta. Pyöräilin Puukylään. Keräsin mustikoita suon laidasta. Arkea Taavetissa. Näin toisen poimijan, kun olin lähdössä pois ja sähköjohdoilla oli viidestäkymmenestä sataan räystäs- tai törmäpääskyä lämmittelemässä auringossa. Näillä hetkillä alkaa Mira Potkosen ottelu finaalipaikasta. Ottelun jälkeen: Pronssimitali on mahtava saavutus. Onnittelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti