Käsikirjoitus P on sivulla yhdeksänkymmentä. Eilen ja toissapäivänä etenin sitä kumpanakin neljä sivua. Juonipolku, jota seuraan, erottuu vain himmeänä edessäni ja häviää kauempana kokonaan silmistä. Toisaalta esimerkiksi Cormac McCarthyn Matka toiseen maailmaan on ollut harhassa puolen kirjaa. Kun sudesta oli tullut selvää, tapahtuminen siirtyi tyhjäkäynnille ja kaikki, mitä kirjailija on ympännyt siihen, on vaikuttanut keinotekoiselta. Olen lukenut kirjasta kaksi kolmasosaa ja loppuhuipennus on jäljellä. Viihdyn kuitenkin tekstin erämaassa. Eilen illalla myöhään kävimme talon etupihalla, parkkipaikalla ja löysimme vaivatta kesäkolmion, Denebin, Vegan ja Altairin. Sen jälkeen istuimme vielä hetken parvekkeella. Keskenkasvuisia rusakoita liikkui ojanpohjan ruohoissa ja asvaltilla, kyykkivät ja istuivat siinä. Taivaalla erottui osin Otavan tähtikuvio ja Kassiopeian W:n toinen sakara. Tänään aamulla viiden aikaan, kun nousin ja katsoin ikkunasta ulos, täysikokoinen rusakko oli nurmikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti