Taavetissa

    

Kymmenen astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Hienoa talvisäätä. Eilen aurinko paistoi iltapäivällä pilvien välistä hetken ennen kuin painui mailleen. Illalla näkyi hetkittäin kapea kuunsirppi matalalla länsitaivaalla. Postauskuvana on luvussa olevia ja vasta lainattuja kirjoja potrettina. Dario Fo -nimen olen kuullut, italialainen näytelmäkirjailija. Oletan, että hän on kirjankannen maalauksen nuorukainen. Muut kirjat kehystävät tätä värikästä ja ilmeikästä hahmoa. Helena teki eilen luonnoksia, ratkoi ristikoita, pelasi pasianssia, katsoi sarjoja läppäriltä ja luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan ensimmäistä osaa Huonemiehen poika. Tämä kirja, uusi painos ja uusi kansikuva, tuli meille Helsingin Pikku-Huopalahdessa asuessamme. Kirja oli Munkkiniemen kirjaston asiakkaiden kierrätyshyllyssä ja otimme sen haltuumme, vaikka olimme antamassa ja laittamassa pois kirjojamme. Kirjojen karsiminen tarkoittaa valikoiman pienentämistä. Emme ole luopumassa omista lempikirjoistamme. Luemme niitä uudestaan ja uudestaan. Muokkasin eilen aamulla Tipit -tarinaa. Kauppareissulla kävelimme Linnalantietä Kivimäkeen ja takaisin. Haminantien alikulun kohdalla tukkirekka kääntyi sopivasti kuvattavaksi risteyksessä ja penkassa oli pieniä ”lumienkeleitä”. Eilen iltapäivällä luimme ääneen parin tunnin ajan Don DeLillon romaania Alamaailma. Helena piirsi kuunnellessaan ja alkoi sitten kutoa. Illemmalla luin loppuun J.D.Salingerin romaanin Franny ja Zooey. Outo kirja. En erityisemmin pitänyt siitä, mutta samalla koin sen stimuloivan mielikuvitustani. Noin kirjallisesti arvioiden pidin sitä pikkumaisena näpertelynä. Kirja ei kunnolla edennyt, vaan kieriskeli henkisesti onnettomien ihmisten elämäntuskassa.