Taavetissa

    

Yliopiston almanakan mukaan tänään on Holokaustin uhrien muistopäivä. Valitsimme aiheeseen sopivaksi postauskuvaksi Helenan tummasävyisen akvarellin. Tosin ei voi aina tietää varmaksi, että valikoitu kuva ilmestyy postaukseen. Eilen piti olla muraali postauskuvana, mutta kuvana olikin vanha kuvaotos, jossa on sinisellä lautasella kaksi pullansiivua päällystettynä kermavaahdolla ja mustikoilla ja puolukoilla, ”köyhiä ritareita”. Haitanneeko mitään, kun käyntejä tuli ilahduttavan paljon. Tänä aamuna oli yhdeksän astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Eilen aamulla kahdeksan jälkeen vein matot ulos, levitin ne lumelle, kääntelin, tamppasin telineellä ja jätin puoleksi tunniksi raikastumaan. Luin pitkin päivää Tipit -tarinaa. Helena piirsi luonnoksia, ratkoi ristikoita ja pelasi pasianssia. Aamupäivän satoi hiljakseen lunta. Kävelimme Linnalantien jalankulkuväylää Haminantien alikululle asti ja käännyimme takaisin. Helena valmisti eilen lounaaksi ”säästöviikon pataa”, keitettyjä makaroneja, jauhelihaa ja tomaatteja ja mausteita. Ruuasta jäi osa pakastettavaksi. Pilvipeite rakoili eilen iltapäivällä ja aurinko näyttäytyi ja puolikas kuu. Luimme ääneen kahden tunnin ajan Don DeLillon romaania Alamaailma. Helena luki illalla loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan ensimmäisen osan Huonemiehen poika. Minä aloin lukea Dario Fon kirjaa Ensimmäiset seitsemän vuottani ja muutama niiden lisäksi. Fo palkittiin kirjallisuuden nobel-palkinnolla 1997.