Tilkankadulla

    

Laskiaistiistai. Kiva, että lunta on jälleen myös Helsingin Pikku Huopalahdessa ja halukkaat pääsevät laskettelemaan ja laskiaisajelulle. Nyt aamulla taivas on pilvessä ja väri on sellainen kaupunginvaloinen, haalean punertavanharmaa. Eilen aamulla huomasin, että jänis oli käynyt edellisyönä pihalla jättämässä jälkensä lumipeitteeseen. Helena virkkasi eilen pitkän päivän ja illalla saatoimme ripustaa verhon takaisin makuuhuoneen ikkunaan. Olemme ottaneet siitä kuvia, mutta vielä ei ole onnistunut parhaalla tavalla. Gaz matkaan -käsikirjoituksessa on menossa hankala kohta ja se vaatii kääntämistä ja vääntämistä. Edistyin eilen vain neljä sivua. Paavo Rintalan kirjassa Faustus luin Oulun ”paskateatterista”. Pitäisi googlata, jos haluaisi varmistaa, että se tapahtui siellä ja ajankohta. Vuodet ja vuosikymmenet menevät ohi kuin poutapilvien saattue. Faustusta on lukematta enää lopun runo-osuus. Tyhjensikö kirjailija myös kirjoituspöydän laatikkonsa, viimeistä lippusta ja lappusta myöten tai tietokoneen jälkeenjääneet tiedostot? Fedor Dostojevskin Idiootissa pietarilaiset ovat matkanneet kesänviettoon maalle. Ovatko he Terijoella ja ylipäänsä Kannaksella, Viipurin tienoilla ja vanhassa Suomessa, lähellä Paavo Rintalan synnyinseutuja? Ruhtinas Myskin on jo toipunut kaatumatautikohtauksestaan. Väki käy joukolla tervehtimässä häntä.

Tilkankadulla

   

Otin eilen illalla parvekkeelta kännykällä kuvan lumisesta poppelinoksasta, joka näytti minusta käärmeeltä tai korppikotkan kaulalta ja nokalta. Sisällä hämähäkki oli lähtenyt liikkeelle lattiaa pitkin, kun Helena järjesteli lankavarastoaan. Kahdeksas viikko tätä vuotta alkaa täällä etelärannikolla pikkupakkasessa. Helena oli hämmästynyt, kun kerroin käyneeni eilisen aikana läpi vain viisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Hänestä olin naputellut vaikka kuinka paljon. Helena virkkaa verhoon lisäpaloja. Niitä tulee kuusi, yksi yksivärinen ylös ja siitä alaspäin viisi eriväristä isoäidinneliötä. Kun minä istun läppärin ääressä, Helenalla on televisio auki melkein äänettömällä ja hän katsoo jotain sarjaa samalla, kun kädet käyvät ja valmista virkkausta syntyy. Heinrich Böllin kirja Erään klovnin mietteitä miellyttää häntä. Rintalan Faustus on minulla lopuillaan. Onko se kirjailijan hyvästijättö kirjallisuudelle ja tälle maailmalle? Luin tunnin ajan ääneen Dostojevskin Idioottia. Päähenkilö saa kaatumatautikohtauksen ja pelastuu sen kautta vihamiehen puukoniskulta. Puukkomies säikähtää ja pakenee. Jäi jännään paikkaan. Loppuillan nautimme jalkapallosta. Suomen naisjalkapalloilijat kunnostautuivat Kyproksen turnauksessa ja tekivät peräti kahdeksan maalia Unkarin nollaa vastaan.

Tilkankadulla

    

Tänään tulee täyteen viisi kuukautta siitä, kun muutimme Tilkankadulle, Helsingin Pikku Huopalahteen. Silloin kesä oli vaihtumassa syksyksi ja nyt vietämme kevättalvea. Eilisen satoi lunta ja tänä aamuna lumisade jatkuu. Puut ja pensaat ovat taas koristeellisen lumitykyn alla. Ripustimme eilen Helenan virkkaaman verhon makuuhuoneen ikkunaan. Hän arvioi heti, että sitä täytyy leventää eli virkkausprojekti jatkuu. Gaz matkaan -käsikirjoitus eteni eilen kymmenen sivua. Nyt aamulla heräsin ennen kellonsoittoa unesta, jossa kirjoitin ja tein siihen lisäyksiä. Tai sitten se on toinen, jokin tuleva aihe, joka näyttäytyi? Kadotin sen. Helena luki eilen loppuun Francoise Saganin kirjan Myrskyn silmässä. Hän etsi omista kirjahyllyistämme mieleistä, uutta luettavaa, mutta kun sellaista ei löytynyt heti, ehdotin, että Heinrich Böllin Erään klovnin mietteitä voisi olla sopiva. Ainakin teos on pienikokoinen sängyssä luettavaksi. Ongelmia riittää Dostojevskin Idiootissa. Kaksi miestä rakastaa samaa naista ja nainen rakastaa toista heistä, mutta ei voi, voi voi, ei voi mennä tämän kanssa naimisiin, koska hän tuhoaisi tämän puhdassieluisen miehen ja valitsee siksi mieluummin toisen, jonka kanssa hän itse menee varmaan tuhoon. Mutta vielä nainen ei ole päättänyt eikä tehnyt lopullista ja peruuttamatonta ratkaisuaan. Eilen näimme jalkapalloa televisiosta ja Hitchcockin varhaisen filmin, mustavalkoisen Toisen maailmansodan aikaan sijoittuvan tarinan Eurooppaan matkaavasta ulkomaankirjeenvaihtajasta. Pehmojännitystä ja romantiikkaa kulisseissa.

Tilkankadulla

    

Lunta sataa. Illalla maa oli vielä musta ja lätäköitä pihatiellä, mutta nyt puoli kuuden aikaan aamulla maassa on kauttaaltaan reilu, valkoinen kerros lunta. Helena sai eilen iltamyöhällä valmiiksi virkatun verhon makuuhuoneen ikkunaan. Tinki valmistui etuajassa. Työstin eilen kahdeksan sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Paavo Rintalan kirjaa Faustus minulla on lukematta sata sivua. Helenalla on unilukemisina Francoise Saganin Myrskyn silmässä. Varaamani Saganin Tervetuloa ikävä on yhä Matkalla eli se on noudettavissa joskus tuonnempana. Fedor Dostojevskin Idiootissa ensimmäinen osa päättyi vauhdikkaaseen kieputukseen, kun ennakoimattomia päähänpistoja saava nainen leikitteli kosimishaluisten ja -intoisten miesten kustannuksella, hyväksyi ja perui yhden miehen kosinnan, hyväksyi seuraavan, mutta perui nauraen senkin ja palasi aiempaan ja lähti viimein kaikkein hurjimman kaverin mukaan. Toinen osa alkoi johdannolla, jossa kirjailija kuljetti tarinaa eteenpäin muutaman kuukauden osalta. Mitä lie jatko? En muista. Olemme lukeneet kirjasta vasta kolmanneksen, joten paljon kaikkea ehtii siinä tapahtua.

Tilkankadulla

    

En ole seurannut missä päin Suomenniemeä lumiraja pakenee kohti pohjoista tällä hetkellä, mutta etelärannikolla maa on käytännössä musta. Parhaillaan sataa Helsingin Pikku Huopalahdessa tai ainakin sumuinen tihku pyörteilee pihalamppujen valokeilassa. Eilen teimme yhdessä kauppareissun. Muun päivää Helena vietti sohvalla virkaten ikkunaverhoraanua. Ehkä se on sunnuntaina valmis ripustettavaksi. Helena luki loppuun Simon Brettin dekkarin Pääosassa murha ja aloitti Francoise Saganin kirjan Myrskyn silmässä. Työstin eteenpäin seitsemän sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Olen siinä sivulla 461. Koko käsikirjoituksessa on 852 sivua. Luimme iltapäivällä reilun tunnin ajan Fedor Dostojevskin romaania Idiootti. Olemme lukeneet siitä neljänneksen. Helena sanoi, että nyt siinä oli paras kohta. Tarina ja ihmiskuvaus on edelleen samanlaista kuin missä hyvänsä modernissa tv-sarjassa. Ero on vain siinä, että autot puuttuvat. Ja kännykät. Tekohampaat huomioin. Yhdellä henkilöllä on sellaiset 1800 -luvun jälkipuolen kosmopoliittisella Venäjällä. Illalla näimme kaksi Eurooppa -liigan jalkapallo-ottelua. Jälkimmäinen jäi kesken, kun uni alkoi painaa.

Tilkankadulla

 

  

 Aste lämmintä täällä etelärannikolla. Tuuli käy mereltä. Sataa. Eilen tein kauppareissun Mannerheimintien Alepaan. Korppaanmäentien ja Mannerheimintien risteyksen katutyömaa jatkuu entisellään. Korppaanmäentien yläpäässä katu on ollut pitkään pelkkänä maa-aines- ja tienrakennustarvikevarastona. Helena virkkasi eilen koko päivän viittä isoäidinneliötä vuoron perään yhtä aikaa. Välillä hän sommitteli ja valikoi sopivia värejä. Minä edistyin seitsemän sivua Gaz matkaan -käsikirjoituksessa. Iltapäivän lukutunnilla luin ääneen yli kolmekymmentä sivua Dostojevskin Idioottia. Kirjassa on minun makuuni liikaa henkilöhahmoja, mutta ymmärrän, että kokonaisuus vaatii sen ja aina voi kääntää kirjan alkuun ja tutkia henkilönimiluetteloa. Kun luimme Karamazovin veljeksiä ja nyt, kun luemme Idioottia, koen entistä vahvemmin, että Dostojevski on ikään kuin kaikkien nykyisten televisiosarjojen kummisetä tai isä tai äiti. Dostojevski ja Dickens ovat tällaisia nykyajan sarjojen esikuvia. Mestareilta ammennetaan tekniikkaa ja ideoita. Paavo Rintalan kirja Faustus on minulla puolivälissä. Kirjailija on toisella jalallaan keski-ajan Saksassa ja toisella Suomen Oulussa.

Tilkankadulla

    

Olen käynyt kahtena päivänä peräkkäin itsekseni kaupassa. Yleensä olen vain kantojuhta, kannan ostoskoria ja repussa ostokset kotiin, mutta nyt on pitänyt panna oikein silmälasit päähän, jotta erottaa parasta ennen -päiväykset ja saa hoidettua maksun kassalla. Tilkankadun jalkakäytävät ovat melkein kokonaan lumettomat ja jäättömät. Helmikuuta on jäljellä enää jälkipuoli eli talvi kääntyy kevääksi. Toissapäivänä ja eilen paistoi molempina päivinä aurinko keskipäivän aikaan. Etenin eilen neljätoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Sekin matkii kevään koittoa. Helenalla on unilukemisina Simon Brettin dekkari Pääosassa murha. Virkkausprojekti edistyy sekin. Eilen kokeilimme virkatun verhon korkeutta eli ripustimme kuuden isoäidinneliön rimpsun roikkumaan verhotangosta. Hyvä. Lukutunnilla jatkoimme Dostojevskin Idioottia. Luin ääneen neljäkymmentä sivua. Luin itsekseni Rintalan kirjaa Faustus. Varasin kirjastosta Francoise Saganin kirjan Tervetuloa ikävä. Olen lukenut sen kaksi kertaa. Ensimmäisestä kerrasta jäi sellainen muistikuva, että pidin teoksesta, mutta toisella lukukerralla odotukset taisivat olla liian kovat enkä saanut samaa tunnetta tekstistä. Se on jäänyt kaihertamaan, joten luetaanpa kolmas kerta. Jalkapallokulttuurissa jatkuvat Mestarien liigan ottelut. Pudotuspelit. Näimme myöhäisillalla AC Milanin ja Tottenhamin kamppailun. Yksi nolla. Samaan aikaan pelattu PSG:n ja Bayern Münchenin välinen ottelu päättyi nolla yksi.