Tilkankadulla

  

Lauhaa säätä koko maassa. Suojasäätä. Tilkankadulla oli huurteisessa seinärappauksessa tällaisia nykyajan luolamaalauksia. Helena kuvittaa Me puhallamme kynttilöitä -tekstiä. Tämän päivän jälkeen on tarkoitus arvioida kuvien määrää. Minä tapailin eilen uutta tekstiä. Aamulla herätessäni tajusin nähneeni unta siitä. Eilen iltapäivällä luimme ääneen eteenpäin Marko Tapion romaania Aapo Heiskasen viikatetanssi. Yhtenä kirjan teemana on sodasta palanneiden henkinen rikkinäisyys ja vaikeus sopeutua rauhan arkeen. Aapo Heiskasen jälkeen luin muutaman Allen Ginsbergin runon vuodelta 1980. Maailmantilanne puristaa runoilijasta pasifistisia säkeitä, sivukaupalla niin kuin jonain muinaisena telex-nauhana. Luin myös toiseen kertaan Anton Tsehovin näytelmän Lokki. Nyt nimet ja henkilöt olivat paremmin selvillä. Hyvää replikointia. Helena lopetti yhden Patricia Cornwellin jännärin ja valikoi seuraavan, Ruumistarha.

Tilkankadulla

    

Nollassa. Sataa räntää täällä etelärannikolla. Katsoimme toissailtana jälleen Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan. Siinä on tällainenkin kohtaus, jossa Inga Sulin ja Viktor Klimenko laulavat ystävyydestä. Naapurihenkeä. Filmissä on Rauno Lehtisen musiikki. Helena luonnosteli ja piirsi eilen tussilla kuvitusta Me puhallamme kynttilöitä -tarinaan ja kutoi välillä. Minä kirjoitin på svenska nimipäiväkirjeen ystävällemme. Iltapäivän lukutunnilla luimme kesäyön romantiikasta Marko Tapion romaanissa Aapo Heiskasen viikatetanssi. Luin Anton Tsehovin näytelmän Lokki. Olen varmaan nähnyt sen jonain Televisioteatterin esityksenä. Ehkä niitä nähdään tulevaisuudessakin, mustavalkoisia kurkistuksia menneitten näyttelijäsuoritusten puoleen. Illemmalla luin muutaman Allen Ginsbergin runon. Helena luki Patricia Cornwellin jännäriä Mitä jäljelle jää.

Tilkankadulla

     

Kävin eilen itsekseni Munkkiniemen kirjastossa. Paluumatkalla otin kuvan talvisesta Pikku Huopalahdesta. Palautin luetut kirjat ja lainasin Anton Tsehovin näytelmän Lokki, Antti Hyryn romaanin Kurssi ja Peter Hoegin Norsunhoitajien lapset. Jostain syystä sekoitan tähän jälkimmäiseen nimikkeen Vettä elefanteille? Helena on eilen harjoitellut skannausten ja kuvien liittämistä tekstiin, etsinyt Kaunis kesäpäivä -blogista kuvia ja luonnostellut uusia. Minä olen laatinut liitteitä ja tutkinut kustantajia. Eilen iltapäivällä luimme jälleen jonkin verran ääneen Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssia, jossa päästiin vaihteeksi kesään. Helena luki loppuun James Joycen teoksen Finnegans Wake. Hän luki sen nyt kolmannen kerran, kahden vuoden välein. Minä luin loppusivut Claude Simonin Georgicasta. Sotamelskeinen Eurooppa. Kirjailija huomioi ankean ja hyvin typerän sotatilanteen eikä siinä erotu mitään kunniakasta. Loppuillan luin Allen Ginsbergs Collected Poems.

Tilkankadulla

    

Kylmää edelleen. Kuvassa Simonin Georgican kansipaperi kirjapinon päällä, Ginsbergin Collected Poems -kokoelman kansi ja seinäkoristeita. Eilen ulkoilimme vain kaupalle ja takaisin. Helena luonnostelee ja kutoo. Facebook -yhteisöstä on tullut viestejä ja epäilyjä kaappauksesta. Aiheellista. Minä luin eilen läpi Me puhallamme kynttilöitä -tekstin. Nyt se siirtyy jonoon odottamaan lähtölaukausta. Kolmas versio aiheesta. Eilen iltapäivällä jatkoimme ääneenlukuna Marko Tapion romaania Aapo Heiskasen viikatetanssi. Humalainen Heiskanen hojeltaa talvitien pohjalla mustaksi sulaneen järvenjään yli ystävänsä luo. Sydänsuruja tai elämänsuruja. Illalla luimme melkein viimeisiä sivuja, Helena Joycen kirjaa Finnegans Wake ja minä Claude Simonin Georgicaa. Helena luki loppuun unikirjansa ja valikoi seuraavan Patricia Cornwellin, Mitä jäljelle jää. Katsoimme tutun elokuvan Tourist.

Tilkankadulla

    

Vuosi ja neljä kuukautta sitten muutimme Tilkankadulle Helsingin Pikku Huopalahteen. Elämme lumista talvea. Eilen aurauskalusto ei pysynyt kunnolla lumentulon mukana. Kahlasimme kinoksissa jalkakäytäviä pitkin kaupalle. Helena luki eilen aamupäivällä ja päivällä Me puhallamme kynttilöitä -tekstin. Pyysin kritiikkiä. Hän hyväksyi tekstin, ei kehottanut jatkamaan sitä eikä ole kuulemma tarvetta työstää sitä enempää. Ehdotin, että Helena kuvittaisi Kynttilät. Olin ajatellut niin etukäteen ja odotin vain, että hän saa tekstin luettua ja kuittaa sen valmiiksi. Helena ennakoi itse sen verran, että ehti lähettää minulle yhden piirroksen aiheesta. Iltapäivällä jatkoimme Marko Tapion romaanin Aapo Heiskasen viikatetanssin ääneenlukua. Itseluottamus horjuu. Rimakauhu. Illemmalla Helena luki James Joycen teosta Finnegans Wake ja minä luin kaksi runoa Allen Ginsbergiltä ja muun ajan Claude Simonin Georgicaa. Sen on suomentanut Jukka Mannerkorpi, runoilija Juha Mannerkorven poika.

Tilkankadulla

    

Lunta pyryttää sakeasti. Eilen tuli mieleen, että kävisimme tänään kirjastossa, mutta taidamme siirtää sitä. Kuvassa Tilkankatu eilen. Tammikuu on kääntynyt jälkipuolelleen. Kävin eilen toisen kerran läpi Me puhallamme kynttilöitä -tarinan. Muutama piilossa ollut lyöntivirhe. Vaihdoin joitain sanoja, tein pienen lisäyksen ja jonka jälkeen tekstiä on satayhdeksän sivua. Lähetin tekstin Helenalle. Helena teki eilen akvarelleja aamupuolella ja kutoi myöhemmin. Iltapäivällä luimme ääneen eteenpäin Marko Tapion Aapo Heiskasen viikatetanssia. Illalla luin Claude Simonin Georgicaa ja Helena James Joycen teosta Finnegans Wake. Katsoimme iltayöstä seitsemän vuotta vanhan filmatisoinnin Agatha Christien salapoliisiromaanista Idän pikajunan arvoitus. Taustat olivat jyhkeämpiä kuin ennen. Seuraava, päivitetty Hercule Poirot. Fiktiiviset hahmot kestävät kauemmin kuin oikeat.

Tilkankadulla

    

Kasvava kuu iltaöisellä taivaalla. Nyt aamulla viisitoista astetta pakkasta täällä Helsingissä. Luin eilen läpi Me puhallamme kynttilöitä -tarinan, kolmena lukutuokiona, aamulla ennen kauppaan lähtöä, sen jälkeen ruokailuun asti ja loput iltapäivällä, kun olimme lukeneet ensin ääneen rupeaman Aapo Heiskasen seikkailuja. Lyöntivirheitä oli paljon ja tein myös aikamuotomuutoksia. Sivuja tekstissä on nyt satakahdeksan. Ajattelin eilen illalla tuoreeltaan, että en koske tekstiin huomenna eli tänään, mutta muutin mieltä. Helena on kutomassa jotain ja tekee aamuisin akvarelleja ja luonnoksia työpöytänsä ääressä. Hän otti eilen illalla ulkoisen kiintolevyn valmiiksi joko tallentaakseen kuvia töistään tai etsiäkseen sieltä menneitä. Marko Tapiolla on koko ajan uusia, kuvaavia sanoja Aapo Heiskasen viikatetanssissa. Olemme lukeneet siitä nyt kolmasosan. Muuten luimme Helena Joycen Finnegans Wakea ja Cornwellin Ruumiin todistusta ja minä Simonin Georgicaa, jossa kuvaus heilahtelee satoja vuosia sinne tänne päättymättömänä, sulkuihin jaettuna tekstikerroksena. Siihen tulee suhteellisen nopea lukurytmi, en tiedä miksi. Iltaviimeiseksi katsoimme elokuvan Lift.