Isänpäivän aamu on pilvinen täällä etelärannikolla. Kolme astetta lämmintä. Mietimme sopivaa postauskuvaa Isänpäiväksi. Omena vai jokin kukkapuska tai muu värikäs kasvi vai leikkuulaudalla pakasteesta sulamaan otettuja haaparouskuja. Söimme eilen perunoita ja kermaista rouskukastiketta. Kirjoitin eilen aamupuolella viisi sivua - Pidät tästä varmaan -tarinaa. Helena teki muistiinpanoja, pelasi pasianssia ja täytti sanaristikoita. Luimme ääneen kolmekymmentä sivua Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Helena otti lukuun omasta hyllystämme Minette Waltersin jännärin The Breaker. Minä jatkan Wallacen Infinite Jestiä. Siinä oli noin kymmenen sivun mittainen välinäytös, jossa Jim selittää kuinka hän auttaa isäänsä, joka etsii kitinän lähdettä aviopuolisoiden isosta sängystä. Äiti tupakoi puhumattomana ikkunan ääressä. Jimin isä puhuu ja esitelmöi sarkastisesti. On talvi vuonna 1963.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti