Viisitoista astetta pakkasta Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla. Kuvassa kynäteline, jonka on tehnyt uuttera alakoululainen vuosia sitten ja vihanhallintanukke koristepuuhaarikassa, joka haarikka on kulkenut mukanamme vuodesta 1974. Kuunnelmaa on tapailtuna neljätoista sivua. Helena tekee musteella luonnoksiaan ja piirustuksiaan. Koska eilen oli varsin aurinkoista, teimme kauppareissun ohella päiväkävelyn Helenan valmistaman herkullisen kalakeiton jälkeen. Iltapäivällä luimme ääneen loppuun Peter Hoegin kirjan Norsunhoitajien lapset. Helena piti kirjasta ja sen lopusta. Hän oli miettinyt miten se loppuisi? Minä en ole selvillä vieläkään kenelle kirja oli kirjoitettu, mutta tarviiko minun tietää? Kirja on julkaistu 2010. Illalla näimme parvekkeelta Jupiterin ja myöhemmin, kun taivas oli vielä mustempi, tunnistimme Orionin ja utuisena läikkänä Seulaset. Helena otti unikirjaksi Colin Dexterin dekkarin Palvelus vainajille. Minä luin muutaman Allen Ginsbergin runon vuodelta 1986. Syyskuun kahdestoista on kirjattu Europe, Who Knows? yhdessä Steven Taylorin kanssa, Varsovan lentokentällä. Aiheena Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti