Onnittelut uudelle presidentille. Nimi velvoittaa, Aleksanteri. Nimikkoleivos on sentään jo olemassa. Tuli valvottua television ääressä puolille öin. Postauskuvana on piirros Allen Ginsbergin runokokoelmasta Collected Poems, sivulta 975. Kuvaa edeltää runo Grandma Earth’s Song. Eilen aamupäivällä edistyin kaksi sivua kuunnelmaa. Helena piirsi ja luonnosteli makuuhuoneessa työpöytänsä ääressä. Iltapäivällä jatkoimme äänenlukua. Victor Hugon Kurjat on hyvää tekstiä. Kahden lukupäivän jälkeen huomaan olevani hetkittäin sitä lukiessani Toivakan Vanhan pappilan maisemissa, samoin kuin Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanissa. Alkuillasta Helena siirtyi seuraavaan hyllystämme löytyvään Colin Dexterin dekkariin Viimeinen bussi Woodstockiin. Minä aloitin Ginsbergin viimeiseksi jääneen kokoelman Death & Fame Poems 1993-1997. Uusi viikko alkaa. Helmikuun puoliväli on käsillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti