Muutimme vuosi ja viisi kuukautta sitten Helsingin Pikku Huopalahden Tilkankadulle. Toinen talvemme täällä on kulumassa. Kuvassa on Tilkantorin rantaa eilen aamupäivällä. Muokkasin eilen viisi sivua kuunnelmaa. Tekstimassaa on kolmekymmentäviisi sivua, josta käytän arviolta puolet tässä uusimmassa versiossa. Helena teki eilen pitkin päivää mustetöitä ja luonnoksia. Iltapäivän aluksi joimme kahvit aurinkoisella parvekkeella. Sen jälkeen jatkoimme Victor Hugon Kurjien ääneenlukua. Kirjailija viipyy Waterloon taistelun kuvauksessa. Seikkaperäinen kuvaus antaa eloisan mielikuvan tai raadollisen mielikuvan tapahtuneesta tuhosta. Ehkä kirjailijan tarkoitus on kuvata tapaus niin mieleenpainuvasti, että vastaisuudessa tällaisista sodista, sodista ylipäänsä pysyttäisiin erossa. Samaan tapaan kuin Alfred Nobel kuvitellessaan, että kun aseet käyvät tuhoisammiksi, rauhanhalu voimistuu. Tämä logiikka ei vaikuta pätevän. Luin loppuun Danten Jumalaisen näytelmän toisen osan Kiirastulen ja aloitin Paratiisin. Helena otti unilukemisiksi Georges Simenonin dekkarin Maigret ja gangsterit. Illalla ihailimme parvekkeella kuuta, Orionin tähdistöä ja Jupiteria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti