Taavetissa

    

Nolla astetta tänä keskiviikkoaamuna varhain Luumäen Taavetissa. Postauskuvassa on köyhiä ritareita, joita meillä oli jälkiruokana viime maanantaina. Palaneet lamput -tarina lähti eilen maailmalle, avaruuteen, ilmatilaan, minne menikään. Maanantaina keräsimme heinittyneeltä metsätieltä haapa- ja karvarouskuja ja nummelta kangas- ja voitatin ja muutaman kehnäsienen. Poimimme myös pari kourallista puolukoita. Maanantaina tuuli etelästä ja sää heittelehti auringonpaisteesta sadekuuroihin. Helena piirsi luonnokset Vuokrakasarmi -tarinaan ja lähetti ne minulle sähköpostiin. Maanantaina luin loppuun Kurt Vonnegutin pasifistisen kannanoton sotaan ja sotimiseen, Teurastamo 5. Luin sen nyt toisen kerran. Edellisestä lukukerrasta on kulunut seitsemän vuotta. Kirjailijalla on tarina kerrottavana myös Tralfamadoresta, jonka asukkaat ovat pelkkiä käsiä yhden silmän kanssa ja jotka elävät neljässä ulottuvuudessa. Eilen, tiistaina oli tavallisempi päivä, ainakin lukemisen kannalta. Luin Hannu Salaman romaania Hakemisen riemu. Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan päätösosaa, Hyvästi Iijoki. Eilistä vasten yöllä, viime yönä ja vielä äsken, vartin yli viisi aamulla, loisti tähtitaivas. Teimme eilen aamulla metsälenkin vanhan hiekkakuopan laidalle, Nikinojan notkoon. Helenalla oli järjestelmäkamera mukana ja hän otti muutamia kuvia. Keräsin tutusta paikkaa suppilovahveroita, muutaman kehnäsienen, pari kanttarellia ja pienen herkkutatin. Tienvarresta löysimme kolme karvarouskua.