Taavetissa

    

Kuusitoista astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Olimme eilen aamulla yhdessä metsässä ja keräsimme kangastatteja ja vähän puolukoita. Postauskuvan valikoimme perjantain postauksesta, karviaismarjakiisseliä lasikulhossa. Samassa perjantaipostauksessa kirjoitin, että meillä vallitsee nettiturva ja -rauha, mutta se oli kaunistelua. Samana päivänä piti vielä suorittaa varsinainen uuden turvaohjelman lataus ja vanhan poisto ja joka muutos ei käynyt sormia napsauttamalla. Saimme toki tukea eli sitä mukaa, kun ajauduimme harhaan, näytölle putkahti uusia pikkuikkunoita, joissa oli neuvoja. Enimmäkseen suma kuitenkin seisoi, pitkiä aikoja ja sitä ihmetteli, mitä pitää tehdä seuraavaksi? Viimein erään klikkauksen jälkeen tuli sellainen valikko, josta pääsi eteenpäin. Helpotuksen huokaus. Valmis. En lukenut eilen Palaneet lamput -tekstiä. Aloitin sen, mutta heti ensimmäinen sana tuntui virheeltä, joten suljin tiedoston. Ehtii myöhemmin. Näissä askareissa perjantaipäivä kului, lämmin ja aurinkoinen syyspäivä. Pyykissä ollut peitto kuivui ulkona narulla. Helena pääsi iltapäivällä katsomaan sarjaa läppäriltä ja myöhemmin hän luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan yhdeksättätoista osaa, Oman katon alle. Minä luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Kuu näyttäytyi yhdeksän jälkeen illalla, mutta jäi seuraavaksi pilvien peittoon.