Taavetissa

    

Sateista Luumäen Taavetissa. Harmaata. Kosteus sata prosenttia. Itkeekö luonto eilistä pelitulosta. Ei, sateet menevät ohi. Meille osuu näin kevätpuolelle tiuhaan merkkipäiviä. Olemme sopineet, että emme osta enää lahjoja toisillemme, vaan Helena piirtää minulle jotain ja minä kirjoitan hänelle. Eilen sain luonnoslehtiön täynnä enemmän ja vähemmän viimeisteltyjä töitä. Valikoin niistä tämän postauskuvaksi. Lähetin eilen Puolinainen-tarinan yhdelle kustantajalle, joka laittaa tiedon, kun he ovat lukeneet käsikirjoituksen. Osa kustantajista ilmoittaa etukäteen, että he ottavat yhteyttä vain, jos kiinnostuvat tekstistä. Minusta tuntuu hassulta, että käsikirjoitusta on aikaa lukea tai ainakin selata, vilkaista sieltä ja täältä, mutta aikaa ei ole kuitenkaan klikata kahta sanaa sähköpostiin. Helena piirsi eilen, niin kuin hän piirtää aina. Aamupäivällä kävimme kirjastossa kauppamatkalla. Iltapäivällä kiersimme pururadalla ja otimme muutamia kuvia. Helenalla oli eilen illalla unilukemisena antamani päiväkirjavihko. Minä luin noin kahdeksankymmentä sivua Robert Musilin kirjaa Mies vailla ominaisuuksia, sen ensimmäistä osaa. Eteneminen vaikuttaa siinä oikein hidastuneen. Juuttuuko kone lopulta kokonaan kiinni.

Taavetissa

    

Tänään vietämme Ilpon päivää. Aste lämmintä nyt aamulla Luumäen Taavetissa. Taivas on pilvessä. Eilen iltapäivällä kohtasimme mustan kyyn omilla asioillaan luikertamassa hiekkatien yli. Helena kuvasi sen. Luin eilen läpi Puolinainen-tarinan, -käsikirjoituksen, kumpi onkaan tai molempia ehkä. Sain sen luettua vasta myöhään iltapäivällä. En osaa arvioida, onko se valmis ja selvä. Sen voin sanoa, että en aio kirjoittaa siihen mitään lisää. Tällä hetkellä tunnen niin. Helena piirsi eilen luonnoksia. Hän katsoi sarjaa läppäriltä keittiössä. Hänellä on unilukemisena antamani päiväkirja, mutta muuten hän luki James Joycen romaania Finnegans Wake. Minä luin päivän päätteeksi kolmekymmentä sivua Robert Musilin kirjaa Mies vailla ominaisuuksia, sen ensimmäistä osaa. Tänään on tiedossa illalla jälleen jännitysnäytelmä, kun maan parhaat jääkiekkoilijat kohtaavat Kuopiossa.

Taavetissa

    

Kuusi astetta pakkasta Luumäen Taavetissa tänään sunnuntaiaamuna, Kansallisena veteraanipäivänä. Postauskuvana on kollaasi kirjankansista, jotka ovat meillä luvussa parhaillaan. Eilen oli niin koleaa säätä kuin odotettiinkin ja ennusteissa luvattiin. Kävimme aamupäivällä torilla ja ostimme savustettua kirjolohta. Muikkuja oli vain säilykkeinä ja otimme niitäkin. Toisella torimyyjällä oli erilaisia makkaroita ja leikkeleitä. Ostimme naksuvia nakkeja. Eilen iltapäivällä kävelimme pururadalla ja kuutostien tuolla puolella. Nurmikolla oli kaksi räkättirastasta. Ojanpenkassa kukkivat vaatimattomat harmiot. Luonnostelin eilen Puolinainen-käsikirjoituksen saatteeseen sopivaa referaattia kustantajaa varten. Niitä on minulla odottamassa kolme erilaista, pidempää ja lyhyempää. Helena piirsi eilen luonnoksia ja katsoi läppäriltä jotain sarjaa. Hänellä ovat luvussa Joycen Finnegans Wake, Heli Laaksosen Jatkos ja minun antamani päiväkirja tammikuun lopusta maaliskuun alkuun. Luin eilen eteenpäin Robert Musilin kirjaa Mies vailla ominaisuuksia, sen ensimmäistä osaa. Sivulla 474 kirjailija ilmoittaa tarinalleen tarkan ajankohdan: ”…elettiin dramaattisia aikoja, nyt lopulla vuotta 1913 ja vuoden 1914 alussa. Mutta kaksi tai viisi vuotta aikaisemmin oli myös eletty dramaattisia aikoja…”

Taavetissa

    

Hyvää Tertun päivää näin pelipäivänä ja ensimmäisen finaalipelin jälkeen. Jännitystä ilmassa Karjalassa ja Savossa. Postauskuvana on kuitenkin rauhallinen näkymä pururadalta. Kuutostie jää näkymättömiin rinteen taakse. Eilen satoi välillä hetkittäin ohutta lunta Luumäen Taavetissa, mutta sitten taas paistoi aurinko. Lämpötila nousi korkeimmillaan vain viiteen, kuuteen asteeseen. Västäräkki oli pihanurmikolla. Helena teki eilen tonnikala-sienipizzan. Hän lainasi kirjastosta Heli Laaksosen runokirjan Jatkos, jonka alanimike on Toisenlaisia esitelmiä. Hän lukee sitä nyt James Joycen romaanin Finnegans Wake rinnalla. Minä luin eilen kahdeksankymmentä sivua Robert Musilin kirjaa Mies vailla ominaisuuksia, sen ensimmäistä osaa. Siltä osin, jonka olen lukenut tähän mennessä, tulee mieleen, että kirjan teemana on kuvata ja käsitellä Habsburgien aikakauden päätöstä ja uuden aikakauden ja hallitsemistavan tuloa ja sen mukaista muutosta. Monarkian aika loppui vääjäämättä Ensimmäisen maailmansodan päättyessä ja ne nimelliset kuningaskunnat, jotka jäivät olemaan, eivät ole entisenlaisia monarkioita, vaan pelkkiä jäänteitä.

Taavetissa

    

Tänään perjantaiaamuna on neljä astetta pakkasta Luumäen Taavetissa. Parkkipaikalla autojen katot ovat kuurassa. Eilisessä kuvassa on vasta istutettuja orvokkeja kirjaston edessä. Yrittäjät ja kunta haluavat tällä ilahduttaa kuntalaisia. Eilen oli aurinkoista, mutta tuuli oli edelleen kolea. Kauppareissun lisäksi kiersimme iltapäivällä pururadalla ja kuutostien pohjoispuolen ulkoilualueella ja sähkölinjan alla. Leskenlehdet kukkivat, mutta perhosia ei näkynyt. Lintuaura lensi yli. Siellä täällä oli pieniä pälviä lunta. Noudimme kirjastosta varauksessa olleen Robert Musilin kirjan Mies vailla ominaisuuksia toisen osan. Luin päivän mittaan kuusikymmentä sivua Musilin kirjan ensimmäistä osaa. Olen siinä puolessa välissä. Helenalla on unilukemisena James Joycen romaani Finnegans Wake.

Taavetissa

       

Aste pakkasta ennen aamukuutta Luumäen Taavetissa. Kuvassa on Taavetin jäähalli Linnoituksen kupeessa. Ulkoilimme eilen kahteen otteeseen. Iltapäivällä lämpötila oli noussut yli kymmeneen asteeseen, mutta tuuli kävi viileänä. Helena palautti eilen kirjastoon yhden lainakirjan. Kävin aamupäivällä Puolinainen-tarinan lopun läpi. Tarinassa on 125 sivua. Mietin, loppuuko se oikein ja oikeaan kohtaan vai pitäisikö jatkaa kertomusta. Päätin antaa olla toistaiseksi. Tarkoitus on pitää muutaman päivän väli, jonka jälkeen luen tekstin läpi. Huomaan silloin, onko kokonaisuus sellainen, että hyväksyn sen vai teenkö vielä muutoksia tai poistan tai lisään jotain? Helena otti omasta hyllystämme lukuun James Joycen romaanin Finnegans Wake, joka on yksi hänen suosikkejaan. Minä luin eilen iltapäivällä ja illalla yli viisikymmentä sivua Robertin Musilin kirjaa Mies vailla ominaisuuksia, sen ensimmäistä osaa. Olen lukenut siitä yli kolmanneksen. Musilin kirjan toisen osan varausnimike muuttui eilen kirjaston nettisivuilla. Se ei ole enää Voimassa, vaan Kuljetettavana, joten pääsen ehkä noutamaan sen tänään myöhemmin.