Kaunis kesäpäivä

lauantai 28. kesäkuuta 2025

Taavetissa

    










Yksitoista astetta aamuvarhaisena täällä Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan ottama kesäinen näkymä eilen Patolammelta. Hän otti kuvia järjestelmäkameralla ja minä kännykällä. Kävelimme kyläkeskustasta Marttilantietä ja Kauppakatua ”Alakylään”, näimme ohiajavan junan, joka pysähtymättä kiiti sillan yli ja me koukkasimme aseman päätyyn. Hylätty asemarakennus. Aita erottaa pihan radasta. Jokin lintu lauloi rakennuksia ympäröivässä tiheikössä, ehkä laulurastas tai oliko peräti satakieli. Asiantuntija voisi sanoa pelkän äänen perusteella. Palatessamme keskustaan pysähdyimme hetkeksi penkille Patolammen itäpuolella. Helena piirsi eilen iltapäivällä. Minä kirjoitin Vanhan-tarinaa aamupuolella. Sitä on nyt viisikymmentä sivua, kahden kuukauden kertymää. Iltapäivällä kirjasin muistiin valmiiksi näitä tapahtuneita seuraavaan postaukseen eli tämän päivän postausta varten. Näin olen pitänyt jo pitkään tapana. Asiat unohtuvat helposti, jos niitä ei tallenna ylös. Aamuisin kirjoitan vielä tuoreimmat lisäykset ja mietteet ja tarkistan tekstin, jotta ei suotta tulisi kirjoitusvirheitä. Tekoälyä en ota mukaan hämmentämään enkä sekoittamaan. Se yritti itsepintaisesti osallistua, kutsui itsensä mukaan, vaikka en hyväksynyt sitä ja alkoi vetää innoissaan jatkuvasti punaista viivaa kirjoittamani tekstin alle. Sellainen häiritsee kirjoittajan luontaista rytmiä.















































perjantai 27. kesäkuuta 2025

Taavetissa

    









Kuusi astetta tänään aamulla vartin yli viisi Luumäen Taavetissa. Hain eilen aamulenkin jälkeen koivun lehdeksiä sähkölinjan suolta. Otin mäenrinteestä kuutostien takaa postauskuvan, Salpausselkää Taavetin kohdalla. Eilen kauppamatkalla kävimme seuraamassa lokin pesintää ja jatkoimme radanvarteen rautakauppaan. Helena tarvitsi kumisaappaat ja sieltä löytyi. Kotona kokeiltuaan niitä, hän totesi, ettei saa tällaisia pitkävartisia saappaita kiskottua itse jalasta, joten palautamme ne. Minä kuvasin rautakaupassa täytetyn kanahaukan siivet ylhäällä laskeutumassa hyllyn päälle ja pihalla olevia järeitä kuusen tyvirunkoja. Tuleeko niistä kenties uusia moottorisahaveistoksia? Helena vaihtoi eilen lukukirjan, kun menimme päivänokosille. Kalle Päätalo siirtyi väliaikaisesti sivuun odottamaan ja Harri Virtasen Valaistunut tappaja tuli tilalle. Ensimmäinen luku sai Helenalta hyväksynnän. Torkkujen jälkeen kirjoitin muutaman rivin Vanhan-tarinaa. Luin sen jälkeen eteenpäin David Foster Wallacen kirjaa The Pale King. Veroviranomaiset Valloissa työssään. The Pale Kingin alussa on Editor’s Note, jossa Michael Pietsch, kirjan kokoaja ja kustannustoimittaja mainitsee: ”If anyone could make taxes interesting, I figured, it was him.” Him on tietenkin kirjailija Wallace.









































torstai 26. kesäkuuta 2025

Taavetissa

    










Yksitoista astetta, harmaata ja pilvistä ennen aamukuutta täällä Luumäen Taavetissa. Parhaillaan ei sada. Eilen teimme sateessa aamulenkin. Otin yhden kuvan, jossa Volkswagen Kleinbus on sopivasti tienlaidassa siirtoalustalla odottamassa ilmeisesti restaurointiin lähtöä. Kuvasin eilen iltapäivällä kännykällä valikoiman Helenan luonnoslehtiöstä, yli viisikymmentä kuvaa ja tein niistä oman kansion. Sopivina päivinä laitamme niitä näkösälle Kaunis kesäpäivä -blogiin. Yhtenäinen sade loppui eilen ennen kymmentä ja kiersimme lokin pesän kautta kaupalle. Helena otti lisää kuvia. Lintu lähti pesästä, teki lyhyen kaarroksen ja palasi takaisin tai ne vaihtoivat hautojaa. En tiedä tekevätkö lokit niin? Kirjoitin eilen aamupuolella sivun lisää Vanhan-tarinaa. Helena piirsi aamulla luonnoslehtiöönsä. Iltapäivällä hän riipi herneitä pakkaseen ja katsoi muutamia teeveesarjojen jatkoja. Helenalla oli yksi varaus noudettavana kirjastosta, Harri Virtasen Valaistunut tappaja ja haimme sen. Haukka lekutti ilmassa paikoillaan niityn yllä, kun olimme iltapäivän päätteeksi parvekkeella nauttimassa auringonpaisteesta. Illalla katsoimme kaksi osaa junamatkaohjelmasarjasta, toinen oli Meksikosta ja toinen, yllättäen Suomesta, talvisesta lumimaasta ja reitti kulki Helsingistä Mikkelin, Kuopion, Oulun, Kemin ja Rovaniemen kautta Kemijärvelle. Sauna, avanto, Joulupukki ja harmaat, vanhat sotakuvat.

















































keskiviikko 25. kesäkuuta 2025

Taavetissa

    










Sataa. Yksitoista astetta Luumäen Taavetissa. Eilen naapuri tuli kauppamatkalla Vallitiellä vastaan ja antoi vihjeen lokista, joka on omakotitalon katolla hautomassa ilmastointilaitteen päällä. Kävelimme varta vasten katsomaan lintua, Helenalla järjestelmäkamera mukana ja hän sai lokista hyviä otoksia. Lintu käänteli päätä ja seurasi ja katseli meitä, mutta pysyi pesässä. Kirjoitin eilen aamupäivällä sivun lisää Vanhan-tarinaa. Selasin Helenalta saamani luonnoslehtiön läpi, mutta en ottanut vielä kuvia enkä luonut sille kuvakansiota. Helena piirsi eilen niin kuin joka päivä, mutta hän katsoi myös televisiosarjoja läppäriltä ja luki Kalle Päätalon koettelemuksista kirjassa Kunnan jauhot ja minun päiväkirjamuistiinpanojani. Minä luin iltapäivällä ja illalla David Foster Wallacen postuumia teosta The Pale King. Otin englanti-englanti sanakirjan siihen viereen, jotta voin katsoa oudompien sanojen merkityksiä. Wallace kirjoittaa muun muassa yhdeksän sivua tekstiä hikoamispuuskista ja niiden pelosta, pelkokierteestä, jossa alkaa hiota jo silkan hikoamisen pelosta. Hän listaa myös suunnitelmia ja taktiikoita, joiden avulla voi yrittää osin välttää tilanteita, joissa näitä kohtauksia ilmenee herkimmin. Tosin sille ei kuitenkaan mahda mitään, jos joku esimerkiksi koululuokassa alkaa katsella ja kiinnittää hikoilijaan poikkeuksellista huomiota.




































tiistai 24. kesäkuuta 2025

Taavetissa

    










Tänään juhlimme Jussin päivää, Jussia eli Juhannusta niin kuin ennen oli. Meille Helenan kanssa kahdeskymmenesneljäs kesäkuuta on yksi vuotuisia merkkipäiviämme. Aamu alkaa tutuin lahjarituaalein, Helena saa minulta päiväkirjavihon ja minä häneltä luonnoslehtiön. Lämpötila Luumäen Taavetissa on tänään tiistaina aamuvarhaisella kaksitoista astetta. Eilen odotti torilla yllätys, kun tiskille oli tullut herneitä myyntiin. Ostimme niitä ja rasian mansikoita. Kirjoitin eilen päivän aikana sivun lisää Vanhan-tarinaa ja korjasin ja täydensin paria kohtaa. Helena riipi herneitä pakkaseen ja katsoi samalla läppäriä. Hän pääsi vasta iltapäivällä piirtämään ja tekemään luonnoksia. Helena lainasi kirjastosta valmiiksi odottamaan Kalle Päätalon Iijoki-sarjan neljännen osan, Täysi Tuntiraha. Hän alkoi lukea kolmatta osaa, Kunnan jauhot. Kovia aikoja. Minä luin eteenpäin verkkaista tahtiani David Foster Wallacen teosta The Pale King. Olen siinä sivulla yhdeksänkymmentä.