Yksitoista astetta
aamuvarhaisena täällä Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan ottama kesäinen
näkymä eilen Patolammelta. Hän otti kuvia järjestelmäkameralla ja minä
kännykällä. Kävelimme kyläkeskustasta Marttilantietä ja Kauppakatua ”Alakylään”,
näimme ohiajavan junan, joka pysähtymättä kiiti sillan yli ja me koukkasimme
aseman päätyyn. Hylätty asemarakennus. Aita erottaa pihan radasta. Jokin lintu
lauloi rakennuksia ympäröivässä tiheikössä, ehkä laulurastas tai oliko peräti
satakieli. Asiantuntija voisi sanoa pelkän äänen perusteella. Palatessamme keskustaan
pysähdyimme hetkeksi penkille Patolammen itäpuolella. Helena piirsi eilen
iltapäivällä. Minä kirjoitin Vanhan-tarinaa aamupuolella. Sitä on nyt
viisikymmentä sivua, kahden kuukauden kertymää. Iltapäivällä kirjasin muistiin
valmiiksi näitä tapahtuneita seuraavaan postaukseen eli tämän päivän postausta varten.
Näin olen pitänyt jo pitkään tapana. Asiat unohtuvat helposti, jos niitä ei
tallenna ylös. Aamuisin kirjoitan vielä tuoreimmat lisäykset ja mietteet ja
tarkistan tekstin, jotta ei suotta tulisi kirjoitusvirheitä. Tekoälyä en ota
mukaan hämmentämään enkä sekoittamaan. Se yritti itsepintaisesti osallistua,
kutsui itsensä mukaan, vaikka en hyväksynyt sitä ja alkoi vetää innoissaan jatkuvasti
punaista viivaa kirjoittamani tekstin alle. Sellainen häiritsee kirjoittajan luontaista
rytmiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti