Sataa. Yksitoista
astetta Luumäen Taavetissa. Eilen naapuri tuli kauppamatkalla Vallitiellä
vastaan ja antoi vihjeen lokista, joka on omakotitalon katolla hautomassa
ilmastointilaitteen päällä. Kävelimme varta vasten katsomaan lintua, Helenalla järjestelmäkamera
mukana ja hän sai lokista hyviä otoksia. Lintu käänteli päätä ja seurasi ja
katseli meitä, mutta pysyi pesässä. Kirjoitin eilen aamupäivällä sivun lisää
Vanhan-tarinaa. Selasin Helenalta saamani luonnoslehtiön läpi, mutta en ottanut
vielä kuvia enkä luonut sille kuvakansiota. Helena piirsi eilen niin kuin joka
päivä, mutta hän katsoi myös televisiosarjoja läppäriltä ja luki Kalle Päätalon
koettelemuksista kirjassa Kunnan jauhot ja minun päiväkirjamuistiinpanojani.
Minä luin iltapäivällä ja illalla David Foster Wallacen postuumia teosta The
Pale King. Otin englanti-englanti sanakirjan siihen viereen, jotta voin katsoa oudompien
sanojen merkityksiä. Wallace kirjoittaa muun muassa yhdeksän sivua tekstiä
hikoamispuuskista ja niiden pelosta, pelkokierteestä, jossa alkaa hiota jo silkan
hikoamisen pelosta. Hän listaa myös suunnitelmia ja taktiikoita, joiden avulla voi
yrittää osin välttää tilanteita, joissa näitä kohtauksia ilmenee herkimmin. Tosin
sille ei kuitenkaan mahda mitään, jos joku esimerkiksi koululuokassa alkaa
katsella ja kiinnittää hikoilijaan poikkeuksellista huomiota.









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti