Kaunis kesäpäivä

maanantai 24. marraskuuta 2025

Taavetissa

    











Kaksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Virastotien valaisintolppiin asennetut uudet jouluvalot. Kuva on otettu sunnuntaiaamuna, kun kävelimme edestakaisin Linnalantietä. Aamureippailun ja kahvin jälkeen Helena kirjoitti valmiiksi oman kuuntelukokemuksensa Vihan hedelmät -teoksesta, lähetti tekstin minulle sähköpostiin ja minä liitin sen oman postaustekstini jatkeeksi. Vihan hedelmät -postaus on vuorossa huomenna, tiistaina Kaunis kesäpäivä -blogissa. Postauskuva on Helenan taideluoma. Postaustekstin jälkeen on rajattu kuva kirjan takakannesta ja jossa on kirjailija John Steinbeckin kuva ja kuvateksti. Helena ehdotti seuraavaksi ääneen luettavaksi kirjaksi Norman Mailerin romaania Porton haamu. Olen lukenut sen ainakin kaksi kertaa ja kerran ääneen Helenalle. Kirjan alun ensimmäiset sata sivua ovat parasta kerrontaa, mitä olen lukenut. Eilen iltapäivällä luin ääneen ensimmäiset sivut Porton haamusta. Sen jälkeen teimme piparkakkutaikinan eli Helena teki siinä kaiken muun, mutta minä sekoitin jauhot kulhossa taikinaksi. On kulunut viikon verran ilman, että olen kirjoittanut fiktiota. Olen pitänyt lomaa siitä, mutta kaiken aikaa olen kirjoittanut päiväkirjoja ja postaustekstejä. Eilen luin Heinrich Böllin romaania Biljardia puoli kymmeneltä. Pidän kirjasta. Helena luki loppuun Elli Salon esikoisromaanin Keräilijät ja joka on käsittääkseni myös Finlandia-ehdokas. Helena piti lukemastaan.



































sunnuntai 23. marraskuuta 2025

Taavetissa

    









Kaksi astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on kirjankansia, Elli Salon Keräilijät ja Heinrich Böllin Biljardia puoli kymmeneltä. Salon esikoisromaanin kansikuva on tätä päivää ja Böllin suomennetun painoksen ulkoasu on puolen vuosisadan takaa. Eilen aloitimme päivän, Helena luonnostelemalla postauskuvaa tulevaan Vihan hedelmät -postaukseen, moniaita hahmotelmia runsaasta materiaalista ja minä kirjoitin kaunokirjoituksella sivun verran päiväkirjaa ja aloin sitten naputella koneelle ennakkoa tähän sunnuntain postaustekstiin. Helena sai postauskuvan valmiiksi ennen kauppareissua. Kävelimme Linnalantietä länteen kunnantalon ohi ja takaisin. Pilvet punersivat, kun aurinko loi niihin hohdettaan. Varikset lensivät kunnantalon vaiheilla, Joukolantien kerrostalon pihalla oli oravan- ja jäniksenjälkiä. Iltapäivällä luimme loppuun ääneen John Steinbeckin Vihan hedelmät. Kirja oli hyvä ja vaikuttava ja loppu oli sitä myös. Helena luki eilen lopun päivää Elli Salon romaania Keräilijät ja minä luin Heinrich Böllin teosta Biljardia puoli kymmeneltä. Seurasimme ennen saunaa uudelta urheilukanavalta ensimmäisen puoliajan jalkapallo-ottelua, Birmingham vastaan Norwich. Se päättyi tulokseen 4-1. Iltamyöhällä katsoimme Aki Kaurismäen elokuva I hired a contract killer.































lauantai 22. marraskuuta 2025

Taavetissa

    










Neljä astetta pakkasta tänä lauantaiaamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on näkymä eilen Vallitien laidalta aamun valjetessa. Maassa ja puitten oksilla oli ohut kerros lunta. Teimme lyhyen lenkin pururataa pitkin ja takaisin Vallitietä. Kävimme kauppareissun yhteydessä kirjastossa. Helena lainasi varaamansa Elli Salon esikoisromaanin Keräilijät. Minä lainasin Heinrich Böllin kirjan Biljardia puoli kymmeneltä. Eilen tuli päivällä Hilmanpäivät -elokuva ja katsoimme sen. John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät on meillä lukematta ääneen reilu kaksikymmentä sivua ja jätimme sen tälle päivälle. Olemme tekemässä erillisen postauksen tämän kirjan luku- ja kuuntelukokemuksista. Olen luonnostellut ennakkoon postaustekstiä parina päivänä. Oikean sävyn löytyminen on tuntunut haasteelliselta. Helena on sommittelemassa vahaliitu- tai värikynätyötä postauskuvaksi ja jossa siinäkin on riittämiin tekemistä. Eilen oli koko päivän sumuista ja sateista. Lunta tuli ajoittain, mutta sitä ei kertynyt maahan. Helena luki illemmalla Elli Salon Keräilijät-romaania ja minä aloitin Böllin Biljardia puoli kymmeneltä. Jätin Vladimir Nabokovin Kalvaan hehkun kesken odottamaan, koska se on oma kirja. Biljardia puoli kymmeneltä on yksi niitä lukemattomia kirjoja, joka on vaivannut. Muistan, että olen katsellut sitä ja käännellyt käsissäni ja ehkä jopa lukenut alkua, mutta en enempää. Kaksi lukua luettu ja teksti on hyvää ja luotettua Heinrich Bölliä. Iltaviimeiseksi katsoimme jääkiekkoa.

























perjantai 21. marraskuuta 2025

Taavetissa

    











Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on keko sikkaraan menneitä hartiahuivin purkulankojen pätkiä ja rullattuja keriä. Helena alkoi purkaa eilen vanhaa huivia todettuaan siinä kulumisen merkkejä. Hän oikoi lankoja kieputtamalla niitä jääkaapin pullotelineen ympärille, joka oli tyhjän panttina kaapissa ja suihkuttamalla ne. Eilen aamulla oli muutama aste pakkasta, kun teimme lenkin pururadalla ja palasimme Vallitien loivaa myötälettä keskustaan. Yhdeksän jälkeen kävimme kaupalla ja samalla otimme muutamia kuvia. Luimme ääneen John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät, joka on lopuillaan. Ehkä luemme sen viimeiset sivut tänään. Helena luki eilen illemmalla loppuun Ville-Juhani Sutisen dokumentin Kuolleiden muistomerkkien vuosisata. Minä luin Vladimir Nabokovin kirjaa Kalvas hehku. Kaksi varausta odottaa noutoa kirjastossa, kummallekin yksi kirja. Katsoimme eilen ennen nukkumaanmenoa Aki Kaurismäen elokuvan Le Havre.

























torstai 20. marraskuuta 2025

Taavetissa

    









Tänään on Yliopiston almanakan mukaan Lapsen oikeuksien päivä. Totta kai jokainen päivä on. Viisi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Eilen meillä kävi hyviä ystäviä tervehtimässä ja he toivat tuliaisina lankakeriä ja ruusukimpun. Ne ovat tänään postauskuvana keittiön pöydällä. Eilen aamulla kiersimme sähkölinjan kautta Savitaipaleentielle ja Vallitietä takaisin Joukolantielle. Päivemmällä paistoi aurinko ja oli pikkupakkasta. Saimme rokotukset Hyvinvointiasemalla. Eilen ja sitä edellisenä päivänä kirjoitin vain postaustekstiä ja päiväkirjoja. Luimme eilen ääneen reilun tunnin ajan John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät. Perhe pääsi poimimaan persikoita aidatulla, vartioidulla alueella, vahdeilla haulikot aseinaan. Luin tiistaina alkua Vladimir Nabokovin kirjasta Kalvas hehku. Se on vuodelta 1962 ja suomennettu 2014. Kääntäjä on Kristiina Drews. Sain kirjan lahjaksi jouluna 2014, kun vielä hankimme toisillemme lahjakirjoja. Se oli kasvun aikaa ja joka päättyy ajastaan. Olemme molemmat lukeneet teoksen ennen. Se on omistettu Veralle. Alkusitaatti on lainaus James Boswellin teoksesta Tohtori Johnsonin elämä, mutta muuten kirja lienee Nabokovia, Esipuhe, Kalvas hehku, neliosainen runoelma, Kommentaari ja Hakemisto. Helenalla oli eilen unilukemisena kesäisen päiväkirjan viimeiset sivut. Katsoimme iltamyöhällä jälleen Aki Kaurismäen elokuvan Kuolleet lehdet ja muutaman Maustetyttöjen videon sen jälkeen.






































keskiviikko 19. marraskuuta 2025

Taavetissa

    









Viisi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan uusin virkkaustyö, isoäidinneliöistä koottu peitto. Tekijä itse on työnsä takana. Teimme eilen aamureippailun hämärän aikaan, jäistä, rouskuvaa tienpintaa Joukolantietä ylös Panssaritielle, sivuun pururadalle, sitä Savitaipaleentielle, jonka reunassa pysähdyimme hetkeksi, käännyimme ympäri ja palasimme Vallitietä ja Linnalantietä takaisin. Helena sai eilen kudottua ja pääteltyä valmiiksi molemmat kesken olleet villasukkaparit. Jos meillä käy vieraita tällä viikolla, voimme antaa heille mukaan uunituoreita kudonnaisia. Jatkoimme eilen iltapäivällä ääneen lukua. John Steinbeckin romaani Vihan hedelmät on sivulla 487. Vajaa sataviisikymmentä sivua jäljellä. Helena luki eilen kotikirjaa, Ville-Juhani Sutisen joutomaadokumenttia Kuolleiden muistomerkkien vuosisata. Minä luin loppuun Gabriel Garcia Marquezin novellikokoelman Mama Granden hautajaiset. Kaunis kesäpäivä -blogissa on ollut kahtena päivänä paljon käyntejä varsinkin Aasiasta. Katsoin mitä kansainvälisiä nimiä on osunut meidän postauksiimme viime päivinä: John Steinbeck, Aki Kaurismäki, Le Havre, Satu Rämön Tinna. Tekoäly ja hakukoneiden robotit ovat havainneet nämä nimet ja lisänneet ne hakusuosituksiin ja sadat ihmiset tietokoneillaan ja kännyköillään ovat löytäneet ne. Ihmettelevät kenties, mitä kieltä tämä on? Eilen iltaviimeiseksi katsoimme jälleen Aki Kaurismäkeä, filmit Laitakaupungin valot ja Mies vailla menneisyyttä.
































tiistai 18. marraskuuta 2025

Taavetissa

    









Kaksi astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on marraskuinen kollaasi. Eilen oli sateista täällä kaakon kulmalla. Saimme vettä, räntää ja lunta. Ulkoilimme kerran, aamupäivällä ja kävimme samalla reissulla kirjastossa ja kaupassa. Lainasin Gabriel Garcia Marquezin novellikokoelman Mama Granden hautajaiset. Luulen, että olen lukenut sen joskus ennen, mutta en ole merkinnyt sitä ylös. Helena on tehnyt käsitöitä. Hän sai peiton valmiiksi ja jatkoi kaksia villasukkia. Eilen aamupäivällä Televisiolähetyksen jälkeen -tarina tuli valmiiksi. Neljä sivua. Luin sen Helenalle ja hän hyväksyi tekstin. Kansiossa, johon kokoan näitä lyhyitä tunnelmapaloja, on kaksitoista tarinaa. Luimme eilen iltapäivällä ääneen viisikymmentä sivua John Steinbeckin romaania Vihan hedelmät. Länteen töihin tulijat ovat paikallisten mielestä hemmetin saastaisia okieita, varkaita ja rähjääjiä. Paikalliset kodinturvajoukot partioivat ja polttavat töitä etsivien telttakyliä hätistääkseen nämä matkoihinsa. Eilen illalla katsoimme kaksi Aki Kaurismäen elokuvaa, jotka on nähty toki ennenkin. Toinen oli Le Havre ja sen jälkeen Pidä huivista kiinni, Tatjana.