Harakat viihtyvät tien toisella puolella olevassa männyssä, joka puu toimii meidän silmämääräisenä tuulimittarinamme. Asvaltissa, männyn alla on valkoisia ulosteläimäreitä, oli ennen lumia, joten tiesimme siitä, että linnut viihtyvät siellä oksiston suojassa. Helena sai napattua tämän kuhertelevan kaksikon tähtäimeensä. Minä pääsin puolestani perinteiden ääreen, kun luin Lawrence Durrellin romaania Tunc. Tätä kappaletta, eksemplaaria ei ole kukaan lukenut minua ennen kannesta kanteen. Kun tekstiä oli lukematta kolmasosa, tuli vastaan ensimmäinen aukaisematon sivu. Ahaa. Otin hedelmäveitsen käteeni ja selasin kirjan läpi loppuun asti ja auoin ehkä kaksikymmentä vielä yhdessä ollutta, leikkaamatonta sivua. Tämä painatustapa on ollut normaalia käytäntöä vuosisata sitten eikä näemmä tarvitse mennä edes niin kauas historian hämärään. Meidän på svenska Tunc on painettu vuonna 1968.
Samoin sinulle hyvää adventtia. Kiitos kommentista. Korjasimme postauksen tekstin, jossa oli "ladontavirhe".
VastaaPoista