Nollassa. Märkä asvaltti kiiltää jäisenä katuvalojen loisteessa. Aloin lukea ääneen Thomas Mannin kirjaa Taikavuori. Se on vuoden 1957 painos, kahtena sidottuna niteenä. Sain sen nuorukaisena lukuintoiselta naapurilta mieluiseksi lahjaksi 1972. Siihen aikaan oli kevättalvella kirja-alennusmyyntejä, joista oli olemassa kustantajien yhteinen alennusmyyntiluettelo ja josta pääsi valikoimaan mieleisiään teoksia. Taikavuori oli defekti, siitä puuttui ensimmäisen kirjan loppupuolelta kahdeksan lehteä eli kuusitoista sivua. Harmitti jonkin verran, kun luin sen enkä ole lukenut sitä sen jälkeen. Nyt lainasin kirjastosta myöhemmin, kahdeksankymmentäluvulla painetun Taikavuoren, joka on yksissä kansissa. Varmistin, että siinä ovat mukana mainitut sivut ja aloin lukea ääneen omaa kirjaani. Alkulauseessa mainitaan, että kirja on tarkoituksellisesti perusteellinen ja etenee hitaasti. Tulee mieleen, että onko Kalle Päätalo lukenut kirjailijakollegansa teoksen? Pääsin aloittamaan myös Päätalon Nälkämäki -romaanin. Teksti on hyvää. Molempien kirjojen teksti on hyvää ja nautittavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti