Sää lämpenee aste asteelta. Onko tänään jo virallisesti hellettä Helsingin Pikku Huopalahdessa? Kuivaa muualla paitsi kastelluilla pihaistutuksilla. Helena kuvasi lintuja. Illalla kalalokki lensi hätääntyneenä edestakaisin ohi parvekkeemme. Poikaset ovat varmaan lähteneet pesästä ja olimme uhkana. Työstin eilen kaksitoista sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Melkein puolet siitä on käyty läpi. Saanko sen valmiiksi ennen kesän loppua? Helena maalasi ja virkkasi eilen aamupäivällä. Muun osan päivää hän vietti enimmäkseen parvekkeella. Hän luki Simenonin dekkaria Maigret ja vanha rouva. Minä luin sivun verran Kafkan kirjeitä Briefe an Milena. Angst vaivaa Franz Kafkaa ja tuberkuloosi, johon kirjailija menehtyi. Olen lukenut melkein puoleen väliin William Faulknerin hurjan romaanin Villipalmut. Siinä on kaksi erillistä katastrofia kerrottuna rinnakkain, vuoroluvuin. Tragedia, kun vaimo ja äiti rakastuu vieraaseen mieheen ja mies hullaantuu naiseen ja he karkaavat kahden kauas pois, elävät rakkaudelleen ja koko ajan suuren onnettomuuden varjon alla. Toisessa tarinassa on suuronnettomuus, Mississippin suojapato murtuu vuoden 1927 sateissa ja plantaaseilla työskennelleet kuritushuonevangit pelastetaan yhdessä kaikkien muiden tulvan alle joutuneiden ihmisten kanssa. Kaksi vankia laitetaan soutuveneellä pelastamaan naista puusta ja miestä puuvillavaraston katolta. Vene joutuu virran vietäväksi, menee kumoon ja toinen mies tarttuu puun alaoksiin ja pelastuu ja toinen hukkuu melkein, mutta ei aivan. Jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti