Aaton päivä ja juhannusaatto. Juhannusruusut ovat paikoin varistaneet valkoiset terälehtensä, mutta meillä on tallella kuvia niistä uhkeimmillaan. Eilen aamulla, kun teimme ensimmäiseksi lenkin kameran kanssa, mehiläiset ja kimalaiset hyörivät ahkerasti Pikku Huopalahden rantaraittia reunustavissa villeissä ruusupuskissa. Haikara oli vastarannan ruovikon reunassa kalassa. Kaksi poikaa ajoi pyörillä vastaan onkivavat mukanaan. Varhain liikkeellä. Taivaalle keräytyi pilviä ja myöhemmin satoi muutaman pisaran, jotka kuivuivat saman tien. Laitoimme juhannusterveisiä, Helena netissä ja minä, jag skrev på svenska ett brev, till min brevvän sen flera årtionden. Stilisoin kolmen sivun verran Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Helena tekee aina uusia luonnoksia tai alkuja poppelinlehdistä. Hän hakee ehkä oikeaa sommitelmaa. Välillä hän virkkasi ja katsoi televisiosarjaa. Luin tavanomaisen sivun Franz Kafkan kirjeitä Briefe an Milena. Hän kehotti Milenaa kirjoittamaan harvemmin ja muistutti häntä siitä uudestaan seuraavassa kirjeessä, mutta lisäsi sitten, että hän toivoo kuitenkin, ettei Milena tekisi neuvon mukaan. Kompleksinen tyyppi. Luin myös viisikymmentä sivua Pirjo Lyytikäisen tutkielmaa Leena Krohn ja allegorian kaupungit. Helena luki eilen Martti Kuuselan muistelmia Pallopoikana maailmalla ja aloitti Sue Graftonin aakkosdekkarien Q -osan, Q niin kuin Quinn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti