Yhdeksän kuukautta sitten muutimme Tilkankadulle, Helsingin Pikku Huopalahteen. Silloin oli maanantai niin kuin tänäänkin. Uusi viikko alkaa. Kuvia eiliseltä: Lauantaisen karnevaalimeiningin jälkiä kerrostalopihaltamme, kauppamatkalla tuulen seulomia pudonneita lehtiä, lokinpoikanen nurkassa, piilokuva siitä ja koti pihlajassa. Eilen nautimme aamiaisen ja kaikki syömiset ulkona parvekkeella. Eli olimme ulkona syömässä. Työstin eilen viisi sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Siinä oli ennakkoon tietämäni hatara kohta ja pikapuoliin siinä on edessä poistettavaa jopa kymmenen sivua. Etenen kuitenkin järjestyksessä. Jokaisella päivällä on oma paikkansa. Helena teki eilen luonnoksia akvarelleja varten, virkkasi telkun ääressä ja luki yhden Simenonin dekkarin, Maigret ja Humalasalko. Minä luin kaksi sivua saksalaisia kirjeitä, lemmenkirjeitä, Franz Kafkan Briefe an Milena. Ostin sen vuonna 1974 Suomalaisen Kirjakaupan Aleksin myymälästä. Luin eilen loppuun Juhani Peltosen kirjan Iloisin suru. Se oli tyypillistä Peltosta, mielikuvituksen leikkiä, mutta myös arkisia, tarkkoja havaintoja ja kyyneliä naurun takana. Kirjailijoiden ja kirjojen nimiä. Iloisin suru -teoksessa pääsi mukaan myös saunaan, niin kuin Joel Lehtosen Putkinotkossa, Veijo Meren kirjassa Peiliin piirretty nainen ja Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, muutamia mainitakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti