Britannian pitkäaikainen hallitsija, kunigatar Elisabeth II kuoli eilen. Tulimme tietämään sen, kun europelin Lazio Feyenoord alussa tuomarit ja pelaajat kerääntyivät keskiympyrän laidalle kunnioittamaan menehtynyttä. Ottelu päättyi neljä kaksi. HJK koki omassa kotipelissään tappion nolla kaksi Betisiä vastaan. Eilen aamulla kävelimme kuuraisen pellon ohi Joukolan-, Linnalan- ja Marttilantietä ja Kauppakatua pitkin Taavetin asemalle ja palatessa haimme rautakaupasta sulkutulppia pesukoneliitäntöihin. Irrotimme astianpesukoneen ja valmistelimme sen matkakuntoon. Vähän kerrassaan projekti etenee. Helena luki eilen Agatha Christien dekkarin Murha maalaiskylässä ja aloitti illalla sängyssä seuraavan Agathan, Kohtalokas viikonloppu. Toissapäivänä otin Yli -käsikirjoitukseni esiin kolmen ja puolen viikon tauolta ja luin ensimmäiset sivut. Eilen jatkoin muutaman sivun aamupäivällä ja jatkoin iltapäivällä ja alkuillasta kahden lukurupeaman ajan. Pääsin sivulle 97. Melkein kolmasosa luettu. Pystyin lukemaan sitä. Siinä on yksi kriteeri. Pyrin tekstissä toteuttamaan itseäni, mitä se sitten tarkoittaa, mutta se on selvää, että minulla on sattumoisin vapaat kädet. Kukaan ei ohjaile eikä määräile minun tekstintekoani eikä pyri muokkaamaan sitä johonkin olemassaolevaan ja toimivaan kaavaan. Yli -käsikirjoitus on jatkoa tulevaisuusfiktiolleni nimeltä Et tiedä minne olet menossa ja jossa kuvittelen millainen maailma tai Eurooppa, Suomi, Venäjä, Saksa, millaista näissä maissa on elää vuonna 2053. Yli jatkaa tarinaa. Sain muuten kirjoitustaukoni, muuttotauon aikana yhden palautteen Et tiedä minne olet menossa -käsikirjoituksesta: Ei kiitos. Kiitos ilmoituksesta. Ei tarvitse odottaa enää. Neljästätoista kustantajasta, joille lähetin keväällä tekstini, on jäljellä enää kuusi vastaamatonta. Yksi niistä on sellainen, joka on tavannut vastata. Eli kaikki on yhden kortin varassa. Yksi riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti