Taavetissa

    

Seitsemän astetta pakkasta aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on sydänkulhoissa mustikkapiirakkaa ja kermavaahtoa päiväkahvilla. Meillä oli jääkaapissa desilitra kermaa ja pakastimessa mustikoita, joten ostimme kaupasta murotaikinapaketin ja Helena leipoi piirakan ruuanteon yhteydessä. Teimme eilen muutaman välipäivän jälkeen pitemmän aamukävelyn, Joukolantietä ylös pururadalle ja alikulun kautta metsään ja sähkölinjalle, Savitaipaleentielle ja takaisin Vallitietä. Lunta oli vain näöksi. Otimme muutamia hämäräkuvia. Muita kuvia postauksessa on parilta päivältä. Maanantaina pengoin esiin vanhan Tipit -tarinan. Aloin lukea ja muokata sitä hienovaraisesti. Eilen tiistaina jatkoin sitä. Viisitoista sivua on käyty läpi ja kokonaissivumäärä on yhdeksänkymmentäyksi. Luimme eilen iltapäivällä ääneen Norman Mailerin romaania Porton haamu. Kolmen lukupäivän jälkeen olemme sivulla seitsemänkymmentä. Helena virkkasi kuunnellessaan. Hän teki eilen muistiinpanoja, pelasi pasianssia pelikorteilla ja täytti sanaristikkoa. Maanantaina ja tiistaina minä luin välipalana - kesken Heinrich Böllin kirjan, Biljardia puoli kymmeneltä - Elli Salon romaanin Keräilijät. Se oli nimensä mukainen. Yleensä vältän uutta kirjallisuutta ja totesin, että tämänkin kirjan olisin voinut jättää välistä. Uskon, että suuressa painotuotejoukossa on valioita seassa, mutta odotan ja annan ajan tuoda ne esiin. Böllin ja Mailerin vanavedessä Salo ei kai päässytkään täysin oikeuksiinsa. Luin tällä kertaa jopa kaikki Keräilijät -teoksen kansipaperitekstit. ”Häikäisevän omaääninen” oli kustantajan näkemys, pakosti. Katsoimme maanantai-iltana Sergio Leonen elokuvan, Nimeni on Nobody. Kertakatsominen riitti. Eilen illalla oli tilaisuus seurata Mestarien liigan jalkapalloa. Katsoimme ensimmäisen puoliajan.