Viisi astetta
aamulla Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on mänty ja sen taustana keltaisena
hehkuva lehtikuusi autiolla pihalla, Joukolantiellä. Eilen, kun kuljimme siitä
ohi, sumuisessa säässä, männyn rungon kahden puolen piirtyivät vaaleat
ääriviivat kuin kohde olisi valaistu himmeästi takaa. Rajasin otosta
alareunasta, mutta en muokannut muuten kuvaa. Eilen aamupäivällä kirjoitin
viisi sivua uutta tarinaa, jolle annoin nimeksi Tuota noin. Ensimmäinen
kirjoituskerta ja ajattelin, että se oli siinä. Luin sen iltapäivällä läpi. Sen
jälkeen luin sen Helenalle ja hän hyväksyi sen myös. Ilmeisesti teksti oli
hautunut alitajunnassa valmiiksi. Yhdeksän jälkeen eilen kävimme kirjastossa,
apteekissa ja kaupassa. Ruokana meillä oli kananmuna-sardiinispaghettia. Helena
piirsi eilen luonnoksia. Luimme ääneen John Le Carren jännäriä Pieni
rumpalityttö. Voi voi kuinka siinä käy. Myöhään iltapäivällä Helena oli
heilikirjaston sivuilla ja huomasi, että Satu Rämön Tinna on Luumäen
pääkirjastossa. Laitoin tossut jalkaan ja takin harteille ja patikoin muutaman kivenheiton
matkan kirjastoon, jossa Tinna oli muiden Hildur-sarjan teosten kanssa
pikalainahyllyssä. Niinpä Helena pääsi aloittamaan jo eilen lukemaan Tinnaa. Minä
luin Michel Tournierin novellikokoelmaa Punainen kääpiö.









Ei kommentteja:
Lähetä kommentti