Päiväkirja

11.4.2020

Tipit -fiktio jatkuu. Lisäsin Kaunis kesäpäivä -blogiin seuraavan tekstinäytteen, jatkon alkuun.

Tunnen olevani Charles Dickensin hengenheimolainen sikäli, että tuohon menneeseen aikaan, vajaa kaksisataa vuotta sitten, romaanit ja eepokset tulivat julki ensin lehdissä jatkokertomuksina ja vasta, kun sarja oli päättynyt - lehdet luettu ikkunasta kajastavassa valossa tai öljylampun äärellä - siitä kasattiin kirja. Näin olen käsittänyt. Onko nykyajan vastine tälle lähinnä tv-sarjat ja kaudet?

Annan tekstille mahdollisuuden ohittaen esteen. Viesti on lohi virran alajuoksulla, keräämässä voimia suvantopoukamassa ja yrittämässä sen jälkeen hypätä ja ponnistella ylös seuraavan koskikinkaman. Paha onni voi kasata tielle ylittämättömän korkuisen, betonisen hirvityksen, tylyn voimalaitospadon. Kutemisen tuskassa lohi kiertää kuitenkin ympäri, hakee ja hakee reittiä ja löytää sen toivon mukaan - opastetut kalaportaat. Ainoa enää käykö askeleet, onko porrasnousu mitoitettu oikein, jotta se soveltuu lohen ruotoon? Ainoa enää ovat nuo kaikki edessä häämöttävät uudet ja laskemattomat kohtalon esteet, jotka vaanivat iloista vaeltajaa.

12.4.2020

Olen lukenut kolmetoista kirjaa tänä vuonna tähän mennessä. Listaan ne: 1. Allen Ginsberg: Luurankohuutoja, 2. Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys, 3. Siri Hustvedt: Muistoja tulevaisuudesta, 4. Günter Grass: Katz und Maus, 5. Ana Menendez: Rakas Che, 6. Norman Mailer: Porton haamu, 7. Julian Barnes: Flaubertin papukaija, 8. Houni, Romantschuk: Ei, rouva presidentti. 9. Jarl Hellemann: Kustantajan näkökulma, 10. Jyrki Koulumies: Moskova, Mullova ja minä, 11. Patti Smith: Omistautuminen, 12. Cervantes: Don Quijote, 13. Doris Dörrie: Mitäs nyt tehdään?

13.4.2020

Miten se menikään: ”Annan tekstille mahdollisuuden...” Samalla aiheelle. Nämä mystiset aiheet, jotka lähestyvät kirjoittajankynääni, ovat puhdistetut faktasta ja elämäkerrallisesta aineksesta tai lähestyvät fiktiota alitajunnan suunnasta. Päästän aiheen mieleeni, mieli, unihetket, joutilaisuus tarttuvat siihen, kieputtavat sitä ja säkistä tulee varistaen sanahelinää, tekstiä.

14.4.2020

Luetut kirjat tänä vuonna numero 14. Norman Mailer: Alastomat ja kuolleet. Se on samalla kolmas kirja kuluvaa vuotta, jonka olen lukenut ääneen. Otin kolme päivää sitten uuden lukukirjan, jota luen itsekseni: Norman Mailer: Adolfin linna. Alastomat ja kuolleet tuli julki 1984, Adolfin linna 2007, samana vuonna, jolloin kirjailija kuoli. Näillä teoksilla on väliä pyöreästi kuusikymmentä vuotta. Pitkä kirjailijaelämänkaari.