Patti Smithin Apinan vuosi -teoksessa tuli melkein alkumetreillä esiin Shakespeare. Sandy Pearlman piti eniten Shakespearen Kesäyön uni -näytelmästä. Patti ja Sandy kävivät Oregonissa Shakespeare -juhlissa katsomassa sitä 90-luvulla. Sandy on Apinan vuosi -teoksessa sairaalassa henkitoreissaan. Vanhat ystävät kuolevat. Ympärillä on enää nuoria. Onko maailmakaan enää sama? Apinan vuoden rinnalla luen ääneen Günter Grassin Peltirumpua. Olemme puolivälissä sitä. Hengästyttävän upeaa kerrontaa. Yksi vuosisadan kirjoja, jos niitä ovat olleet Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, Joycen Odysseus ja Wallacen Infinite Jest. Jatkanko? Volter Kilven Alastalon salissa, Faulknerin Snopes-trilogia, Hemingwayn Vanhus ja meri ja Claude Simonin Ruoho. Mainitsen näin muutamia. Peltirumpu on siellä muiden upeiden joukossa. Muistan, että se teki suuren vaikutuksen heti, kun tutustuin siihen kuusikymmentäluvun lopussa ja sama vaikutus tuntuu yhä, tälläkin kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti