Syksyn kosteutta ilmassa ja maassa. Korppaanmäentien mutkassa on varissut kiveykselle muurinlaitaan kerros pihlajanmarjoja. Viininpolkijat vain puuttuvat. Muistuu mieleen kettukarkit ja miksei myös Sorbus. Linnut ovat käyneet nokkimassa pihlajanmarjoja tai tuuli ja sateet ovat varistaneet niitä. Syystunnelmissa kävelimme eilen kaupalle, kiertotietä mennessä ja toista kautta takaisin. Syksy yhtäläinen. Suomen miesten jalkapallomaajoukkue kärsi eilen niukan tappion Tanskaa vastaan nolla yksi ja kun illemmalla San Marino vastaan Slovenia päättyi nolla neljä, Suomen ykkössija lohkossa vaihtui kolmoseksi. Kävin eilen läpi kolmekymmentä sivua Gaz matkaan -käsikirjoitusta. Toinen osa on loppupuolella. Yöllä unessa poistin siitä pari sivua. Saa nähdä. Helena punnitsee kirjevaa’alla lankakeriä. Hän jakaa punaista kerää uuteen käsityöhönsä. Helena lukee Annie Ernaux’n kirjaa Åren. Minä aloitin Merete Mazzarellan Där man aldrig är ensam, On läsandets konst. – Kirjoitin ensin vahingossa ...kunst. Sopisihan sekin. Sopivasti tässä oli juuri lukutaidon päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti