Pilvinen aamu. Kuvassa ruusuja eilen Helsingin Pikku Huopalahden Tilkankadulla. Eilen oli koko päivän helteistä, mutta rannikon päällä leijaileva pilviharso soi suojaa ankarimmalta paahteelta. Olimme liikkeellä vain kauppareissun verran ja muuten vaihdellen välillä parvekkeella ja välillä sisällä. Helena teki akvarelleja ja minä jatkoin Ruostetta. Helena luki loppuun Anna Janssonin dekkarin Murhan alkemia ja aloitti samalta tekijältä seuraavan, Kätketty taivas. Minä luin eilen Osip Mandelstamin proosateoksen Ajan kohina, Delfiini -sarjan painos vuodelta 1972. Meille kirja on tullut 1981. Teksti oli tuoretta, luontevaa ja iloittelevaa. Kirjailija eli Venäjän kuohuvaa aikaa ja Neuvostoliiton alkuaikoja ja joutui vainojen kohteeksi. Haaskattuja kirjallisia lahjoja siinä maailmankolkassa. Toisaalla samana sekasortoisena aikakautena Marcel Proust ja James Joyce tekivät elämäntyötään ja Ernest Hemingway aloitteli uraansa. Mandelstamin kuolemasta ei ole vielä sataa vuotta eikä ole viimeisestä maailmansodastakaan. Sepelkyyhky asettui lepäämään pihavalon päälle eilen illalla, kun olimme saunan jälkeen parvekkeella. Yllättäen lintu säikähti jotain ja lensi kajahtaen päin naapurirapun ikkunaa. Ehdimme nähdä vain höyhenien pölähtävän ja leijailevan ilmassa. Kyyhky putosi kai pihan pensasistutuksiin. Ei elonmerkkejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti