>>>jatkuu>>>
Kun kerroin tässä, että vuosi sitten Rangers törmäsi melkein maahan ja kuuhun ja kuu käänsi sen jälkeen kasvot, en tarkoittanut, että aikaa olisi kulunut tässä välissä tasan vuosi. Kyseessä ei ole vuosikierto. Täsmällisemmin ilmaistuna Rangers kävi maan lähellä vajaa vuosi sitten, mutta viime vuoden puolella. Se tuli ulkoavaruudesta, sen verran on selvitetty luotettavasti. Se havaittiin viikkoja ennen kohtaantoa, mutta näissä suhteissa tällainen aikaviive on yhtä kuin hetki sitten. Maalla on asteroidien varalta seurantajärjestelmä. Se on ollut toiminnassa ja hälytystilassa vuosikymmeniä. Rangers-tulijan kurssi muuttui aurinkokunnassa kolarointien seurauksena. Tämä oletus on selitys sille, että Rangers ilmestyi kuin mutkan takaa piilosta.
Ehkä maan seurantajärjestelmässä on kokonaisen komeetan mentävä sokea piste? Silmässä on sokea piste. Silmän havaintoverkossa voi olla isoja reikiä ja sokeita aloja ja silti ihminen luulee näkevänsä aivan hyvin, koska aivot korjailevat näettävän. Aivot ovat siinä suhteessa ihmisen digiboksi. Ne muuntavat käsittämättömän ja miltään näyttämättömän signaalin järjelliseksi kuvaksi. Jotenkin näin.
Minun henkilökohtainen suuri oivallukseni, jonka sain aiemmin tänään, vanhempieni luona, on kysymys: Onko Rangers avaruusalus tai -keidas, keinotekoinen planeetta? Onko kukaan muu ajatellut tätä? On varmaan. Miksi en ole nähnyt viitteitä asiasta netissä? Koska joku siivoaa ne pois. Tarkoituksella. Varmuuden vuoksi.
Osio kaksi: Rangers on täällä taas. Näin lyhyen ajan päästä. Se ramppaa yhtenään. Jos Rangers on avaruuden kulkija, sitä ohjataan ja ohjaillaan. Se selittäisi. Avaruuden nomadit ovat palanneet tarkistamaan maanpäällisen näkymän. He ovat vilkaisseet muita aurinkokunnan kohteita ja palaavat kierroksen jälkeen takaisin maan luo, sen apajille. Tässä katsannossa, näkökulmassa Rangersin läheltä piti -kulku viime vuonna oli tarkoituksellinen eikä tahaton. Sen ulkoasu on naamiointia tai sikäläinen muoti tai syy mikä hyvänsä.
Jos Rangersissa on ihmisen tapaisia olentoja tai olentoja, joilla on samansukuisia pyrkimyksiä ja tavoitteita, he voivat käyttäytyä samalla lailla kuin löytöretkeilijät ovat käyttäytyneet ja toimineet maapallolla kartoittaessaan uusia mantereita, maita ja populaatioita. Hallinta, omistukseen ottaminen, orjuuttaminen, hyödyntäminen, varastona pitäminen.
En ole seonnut vielä. Tämä on teoretisointia.
Kysyn onko ajatuksena toivottavampi, että maata lähestyy vieraita avaruudesta vai pitääkö väki parempana sitä, että lähestyjä on eloton kivikolossi? Molemmissa on puolensa. Mitä löytöretkeilijät tekivät intiaaneille sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa? Miten sivistyneet, sivistystä ja uskontoa levittämään lähteneet valkoiset miehittäjät ovat kohdelleet eskimoja, aboriginaaleja, intialaisia, kiinalaisia, afrikkalaisia? Miten odotamme, että tulevat, älykkäät Maa-planeetan valloittajat kohtelevat meitä ihmisiä ja kotiamme maata?
Miksi ihmeessä laitoin näiden lauseiden perään kysymysmerkkejä? Ikään kuin emme tietäisi miten alempiarvoisia kohdellaan!
Me tiedämme, että valloittajiin ei voi luottaa. Heidän käsiinsä ei voi uskoa henkeään eikä heidän kanssaan kannata käydä kauppaa. He käyvät kauppaa petos mielessä. Tämän historia on osoittanut ja todistanut kerran toisensa perään.
Kolmas asia, häkellyttävä yllätys, joka paljastui niinikään varhemmin tänään, kun kävin vanhempieni luona: Siskoveikko Suomi ei jäänyt junan alle. Hän kuoli leikkauksessa. Hän ei herännyt nukutuksesta. Siinä tapahtui jonkinmoinen kömmähdys.
Kömmähdys, jota mietin itse, on tietenkin se, mistä olin saanut päähäni virheellisen tietoni ja käsitykseni? Isä ja äiti väittivät molemmat, että he eivät olleet koskaan puhuneet mistään junan alle jäämisestä. He olivat kertoneet niin kuin asia oli, mutta minä olin kai kuullut tai ymmärtänyt väärin. Olin elänyt tämän väärän käsityksen vallassa melkein kymmenen vuotta. Käsittämätöntä. Outoa.
Mitä muuta olen käsittänyt pieleen? Mistä ja miten tällaisen erheen voisi paljastaa ja selvittää?
Tämä koko sekasotku toi mieleen, että samaa outoutta on siinä, että tunnen eläväni ikään kuin toista elämää. Korjaan ja täsmennän asian heti: Koen ja koin heti ensimmäisellä oppitunnilla koulussa englannin kielen niin tutuksi, että päättelin, että minun on täytynyt olla ja elää edellisen elämäni englantilaisena. Englannissa. Kuinka sellainen tuttuus olisi muuten mahdollista? Tosin tämä ajatuskulku johtaa siihen toiseen mielipuoliseen oletukseen, että ihminen kokee sielunvaelluksen, elää elämiään elämiensä perään. Onko todistettu vedenpitävästi, että näin ei ole, että tämä ei ole mahdollista?
Koska asun ja olen parhaillaan Siskoveikko Suomen entisessä kodissa ja koska täällä henkii vähintään mielikuvituksessani yhä jotain hänestä, tekee mieli vaistomaisesti pyrkiä kirjoittamaan niin kuin hän teki. Noudattaa hänen sääntöjään ja rutiiniaan. Eli laitoin välillä tulemaan kahvia. Kahvin aika. Arvoisa lukija odottaa kuulevansa, että keitin on myös Siskoveikon peruja. Anteeksi vain, että tuotan pettymyksen. Kahvinkeitin, joka oli palvellut Siskoveikkoa, on kateissa. Oletan, että se on siivottu roskiin. Minulla on kahvinkeitin, Braun All Round Coffee -merkki, jossa on yhä takuu voimassa. Se on käytännössä uusi. Se valmistaa kätevästi annoksina espressoja, tavallista kahvia, kaakaota, teetä. Se on juoma-automaatti, ei pelkkä kahvinkeitin.
Takuu voimassa. Jäin pohtimaan sitä. Hyvä juttu.
Siskoveikko Suomen henkeä seuraten kuvaan myös tätä hetkeä ja elämääni, arkea. Onko se tärkeää tehdä? Olisiko tähdellisempää viestiä mahdollisimman paljon kaikkea tiukkaa asiaa eikä tunnelmointia, kun aikajana on tällä hetkellä ja tähän tietoon ennustettavasti niin rajallinen kuin on?
Enpä tiedä. Kirjoitan mitä kirjoitan. Kirjoitan jos huvittaa, mutta kirjoitan silti viimeistä päivää.
Tässä oheisena pääni askartelee kuitenkin varsinaisessa asiassa, tämän vaihtoehtoakselin - asteroidi vai avaruuskulkija - välillä. Jos oletan, että Rangers on jälkimmäinen, se saavuttaa maan ja sen tietokone tai muu ohjaaja jarruttaa sen sopivalla vauhdilla hallitusti maata kiertävälle radalle. Mutta Rangers on häijyn iso. Se tarkoittaa, että se sysää kuun pois tieltään. Rangers ei mahdu maata kiertävälle radalle kuun kanssa. Kyseinen avaruussiirtokunta on liian massiivinen, jotta siitä voisi tulla maan kiertolainen, mutta kuvittelen, että se voi pysytellä maan rinnalla, telakoitua siihen. Myös tässä tapauksessa kuu joutuu sysätyksi muualle haitoilta.
Räjäyttävätkö tulijat kuun? Hoitavatko heikäläiset ensin kuun pois tieltä?
Näen kuun kuvitteellisena koirana, joka on metsästäjän, maan, seurana metsällä ja karhu tulee ja aloittaa rähäkän ensin koiran kanssa, puree siltä niskat nurin, viskaa sivuun ja kääntää silmänsä metsästäjään. Metsästäjä on seurannut tapahtumaa sivusta, lamaantuneena tai vielä reagoimatta, mutta kun karhu kääntää katseensa kohti, metsästäjä kalpenee.
Jos Rangers on avaruuden lähettiläiden alus, sieltä tulee robotti tai vastaava vekotus tutkimaan lähemmin maata. Jos ihmiset voivat olla ravinnonlähteenä tai muussa tarkoituksessa hyödyksi avaruuden meitä kehittyneemmille olioille, nämä käyttävät maata, sen ihmisiä, eläimiä ja luontoa omaksi hyödykseen ja omiin tarkoitusperiinsä.
Maanpäällinen perinne sanelee, että naiset raiskataan ja miehet tapetaan tai laitetaan töihin kahleissa ja orjuudessa. Ehkä näitä korkeampia olentoja ei kiinnosta raiskaaminen, edes seksi, ehkä heillä on muita intohimoja ja tarpeita, käytäntöjä, mutta silti kysymys on, miltä osin maan ihmiset olisivat hyödyksi näille viisaammille? Ei missään mielessä.
Toinen kysymys on kuinka paljon viisaampia kyseiset tulijat ovat kuin maan ihmiset? Sen verran, että he ovat tulleet tänne omin voimin, ovat täällä ja koputtavat kohta ovelle. Ihmiskunta ei ole uskonut sen olevan mahdollista omalla kohdallaan vielä satoihin vuosiin. Ihmiskunnan kehitys on ollut huima ja vertaansa hakeva, mutta se ei ole ulottunut tähän mennessä kuin kaukoputken ja kameran katseena kaukaisiin avaruuden horisontteihin.
>>>jatkuu>>>
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti