Eilen sunnuntaina pyöräilimme aamukuudelta Puukylään. Kävelimme metsätien suon väliselle harjanteelle ja takaisin. Sade oli kastellut maan. Puolukka kukki hiekassa avoimessa metsänreunassa. Kun palasimme kotiin, kello oli noin kahdeksan, joimme kahvit parvekkeella ja lähdin itsekseni polkemaan Kelveläntielle. Löysin traktorinurasta korvasieniä rivissä ja keräsin niitä pussillisen. Helena keitteli niitä iltapäivällä. Illemmalla saunoimme ja katsoimme televisiosta jalkapalloa. Toissapäivänä Leicester voitti Chelsean yksi nolla Fa-cupissa. Eilen Atletico Madrid taisteli Osasunaa vastaan kaksi yksi tuloksen ja on yhden pelin ja voiton päässä La Ligan mestaruudesta. Ukkoskuurot kastelivat maaperää, mutta ukkonen jäi pelkäksi kumuksi. Luin kaksi pitkää runoa Allen Ginsbergiltä. Hänen pisimmät runonsa, runoelmansa ovat kaksikymmentäsivuisia, houreisia novelleja runoasussa. Luin myös parvekkeella muutaman sivun Jörn Donnerin kirjaa Gabriels dag. Tänään kello viideltä talon mittari näytti neljää lämpöastetta, mutta kolme varttia myöhemmin sitä on jo yhdeksän astetta. Aurinko paistaa. On tyyntä. Kaksi tuntia myöhemmin olemme palanneet metsäretkeltä. Lisää korvasieniä. Talven tarpeet on kerätty. Helena kuvaili, myös ohikolistelevan junan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti