Kolmaskymmenesensimmäinen tänä vuonna lukemani kirja oli Jörn Donnerin Gabriels dag. Olen lukenut Donnerilta aikaisemmin muun muassa Berliini-raportin, sekä sen ensimmäisen viisikymmentäluvulta että myös toisen, tuoreemman. Donner on kuin kuka hyvänsä toimittaja. Hän ei tuo tyyliään etualalle, vaan tekstin sisällön. Gabriels dag -romaanin sisältö jätti minulle vaisun tunnelman. En ollut kotonani sen yritysmaailmassa enkä erityisesti suomenruotsalaisessa yrityskuvassa. Kirjan loppu oli parasta. Se oli hallittu. En tiedä olisinko lukenut kirjan kokonaan, jos se olisi ollut suomeksi, mutta vieras kieli antaa lukemiselle lisäväriä. Tiedän, että Gabriels dag -romaani kuuluu useamman kirjan muodostamaan sarjaan, ajankuvaan, kokonaisuuteen, mutta en innostunut enkä aio lukea niitä muita. Eilen illalla ukkosti ja myöhemmin satoi rankasti. Aamun lämpötila oli viiden aikaan yhdeksän astetta. Poljimme rannalle uimaan. Vesi oli lämmennyt edelliskerrasta. Tuomet kukkivat märässä metsässä ja terttuseljat. Kaksi joutsenta lensi matalalta yli sähkölinjan kohdalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti