Lunta valkoisenaan täällä Helsingin Pikku Huopalahdessa. Eilen pyrytti yli kymmenen millimetriä. Valikoimme vaihteeksi postauskuvaksi Helenan työn alkuvuodesta sopivana väripilkkuna. Eilen ulkoilimme vain kauppareissun verran. Puolen päivän aikaan poikkesi kaksi nuorta ystäväämme tervehtimässä meitä. Helena maalasi aamupuolella akvarelleja. Minä kirjoitin lähinnä vain päiväkirjaani, kaunokirjoituksella, niin kuin joka päivä. Sälää -kirjoitusalustalle tuli muutama hajanainen lause. Mietteitä. Eilen iltapäivällä luimme ääneen Leo Tolstoin romaanista Sota ja rauha armeijoiden liikkeistä Tonavan rannoilla. Husaareja ratsain, jalkaväkeä muodostelmissa ja kenraalit kiikaroimassa näkymää korkealta harjanteelta. Tykkien pauketta ja savupöllähdyksiä. Helena luki illalla loppuun Charles Dickensin kuulun teoksen Pickwick kerhon jälkeenjääneet paperit, joka on ollut hänellä oheislukemistona koko talven. Minulla on lukematta kolmasosa Paavo Rintalan sotaromaanin Nahkapeitturien linjalla toisesta osasta. Ymmärrän kirjan nimen valinnan, koska yhtenä sukuna, jota kirjailija kuvaa eeppisesti ja laajasti kuin Tolstoi konsanaan, ovat nahkapeitturit, ammatti, joka on häipynyt menneisyyteen, mutta silti nimi on jotenkin harhaanjohtava ja houkuttelee ainakin minun ajatukseni vielä kaukaisempaan aikakauteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti