Vilakkaa lokakuun ensimmäistä. Vietämme Miina Sillanpään päivää ja kansalaisvaikuttamisen päivää. Mitä olisi tämän päivän kansalaisvaikuttaminen - huolenpitoa isänmaan markkinatalouden tilasta, kun valtiovalta ja liittoutumien jäsenyydet kutistavat markkina-alueet olemattomiin vai jotain muuta? No, meillä kansalaisilla on tämä oma osamme ja nurkkamme ja saamme olla iloisia maksaessamme laskut ja viulut. Eilen olimme aamulla pimeän aikaan ihailemassa tähtitaivasta ja iltapäivällä kävelimme aurinkoisessa säässä rantapuistossa. Helena työsti jotain luonnosta työpöytänsä ääressä eilen aamupäivällä ja virkkasi iltapäivällä patalappuja televisiota katsoen. Luimme kolmekymmentä sivua ääneen Donna Tarttin Tikliä. Jatkoin saman verran William Gaddisin kirjaa Recognitions. Tuhlaajapoika palaa kotiin tai poika, pappilaan. Pappi-isä, äidinisä ja taloudenhoitaja ovat täpinöissään. Teksti on modernia. On kuin koko ajan olisin hämärässä lavastuksessa. En pysty sanomaan meneekö kirjailija tässä tarpeettoman arvoitukselliseksi. Katsoimme eilen illalla dokumentin, kirjailijasarjan osan, joka on tehty Jari Tervosta noin viisitoista vuotta sitten. Luontainen esiintyjä minusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti