Kaksitoista
astetta aamulla Luumäen Taavetissa. Eilen aamulla olimme mustikassa. Litra
kerrallaan. Postauskuvana on metsäinen kollaasi, jossa on mustikkaa, puolukkaa
ja pihkaa valuva, vihreä kuusenkäpy. Helena puhdistaa marjat niin, että hän
kokoaa kertyneet roskat pöydälle asetelmaksi ja kuvaa sen. Muokkasin eilen
eteenpäin Vanhan-tarinaa. Verkkaista etenemistä. Luin eilen iltapäivästä alkaen
James Joycen kirjaa Finnegans Wake. Olen lukenut sen kahdesti, vaikka muistin
lukeneeni vain kerran ennen. Nyt, kolmannella lukukerralla, alan päästä paremmin
jyvälle. Helena on saanut jo aiemmin tuntuman tekstiin. Mietin sitä, että olen
lukenut ehkä väärin tätä kirjaa ja että sitä on luettava hitaasti, poikkeuksellisen
hitaasti, lause kerrallaan ja kurkistellen ja etsien sivumerkityksiä ja
vihjeitä. Ja kun laskee kirjan kädestään, keskeyttää välillä lukemisen ja palaa
siihen myöhemmin, silloin on hyvä kerrata jo luettua. Helena teki eilen
luonnoksia, katsoi sarjoja läppäriltä ja luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan
kahdettatoista osaa, Tammerkosken sillalla. Yöllä kuu paistoi. Johonkin aikaan
sen näki suoraan sängystä.













Ei kommentteja:
Lähetä kommentti