Taavetissa

    

Viisi astetta aamuvarhain Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Helenan eilinen sommitelma mustikoiden puhdistamisesta kertyneistä roskista. Näitä kuvioita hän on kehitellyt joka marjareissun jälkeen. Toimme metsästä litran mustikoita ja ensimmäiset hirvikärpäset tälle kaudelle. Helena löysi hiuksistaan yhden hirvikärpäsen ja minä kaksi. Odotin, että lauantain rusaampi sade olisi nostanut jo tiistaihin mennessä sieniä metsään, mutta erehdyin. Kirkkaankeltainen paranvoi löytyi kannosta Patteritien laidalla. Pihlajanmarjat punertavat paikoin ja väriä on muutenkin luonnossa. Kauppareissun jälkeen Helena piirsi luonnoksia kokonaisena irronneesta mustikanvarresta, jonka lehdet punersivat. Minä kirjoitin ylös aamun tapahtumia. Kello oli vähän vaille yksitoista, kun lähdimme viimein pitkästä aikaa ulos syömään puoliksi kebabin ranskalaisilla. Puhetta oli ollut ennakkoon, että käymme jonain kertana kesällä kebabilla, ainakin kerran, mutta sopivaa hetkeä ei vain tuntunut tulevan ja sitten alkoivat alkukesän sateet ja niiden perään tulivat helteet, mutta eilen oli vihdoin oikea hetki. Ranskalaiset maistuvat siltä kuin pitää, kun ne on käristetty rasvassa. Kebabia emme ole syöneet koskaan muualla kuin ravintolassa. Iltapäivällä Helena jatkoi luonnosten tekoa. Minä muokkasin pari sivua Vanhan tarinaa. Myöhemmin luin James Joycen teosta Finnegans Wake. Helena luki loppuun Kalle Päätalon Iijoki-sarjan viidennentoista osan Nouseva maa. Lännestä lipui pilviä maiseman ylle, mutta yöksi selkeni kirkas tähtitaivas.