Taavetissa

    

Kuusitoista astetta tänä aamuna Luumäen Taavetissa. Yöllä oli satanut ja parhaillaan, vähän ennen kuutta, alkoi sataa reippaasti. Postauskuvana on vedenkeittoa Taavetissa vuosimallia 2025. Kuva on otettu eilen aamulla. Keittäminen alkoi torstaina illalla ja jatkuu ainakin maanantaihin asti. Kattilat kimmeltävät liedellä tai hellalla. Ennen sanoivat, että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Eilen teimme sellaisen aamulenkin, että ulotimme sen sähkölinjan, Savitaipaleentien ja Linnalantien kautta kaupalle vesiostoksille. Ostotapahtuma onnistui muuten, mutta otimme epähuomiossa hiilihapollista kivennäisvettä. Kuvia kertyi aamulenkin varrelta ja niitä on näkyvissä blogissa tämän postaustekstin jälkeen. Eilen aamupäivällä ilmanala enteili hellepäivää. Iltapäivän puolella sää muuttui pilvisemmäksi ja odotimme jo illaksi sadetta, mutta pilvet haipuivatkin pois. Helena piirsi eilen luonnosvihkoonsa. Hän sai Marjan päivän lahjaksi minulta päiväkirjavihon ja alkoi lukea sitä ja välillä kirjaa, Kalle Päätalon Iijoki-sarjan neljättätoista osaa, Nuorikkoa näyttämässä. Sarjan viidestoista osa, Nouseva maa, löytyi kirjastosta ja Helena lainasi sen. Eilen aamulla ennen kellon soittoa heräsin unennäköön. En tiedä millä lailla se liittyi Vanhan-tarinaan, mutta minulle oli selvää, että muutan tarinan lopun. Kirjasin sen ylös muistiin itselleni. Muokkasin eilen päivän mittaan Vanhan-tarinaa eteenpäin. Luin myös James Joycen teosta Finnegans Wake. Helena keitti aina välillä lisää käyttövettä ja minä vahtasin vuorollani, kiehuiko vesi. Iltapäiväkahvin kanssa meillä oli Sacher-leivos puoliksi, näin Marjan päivänä. Illan uutisissa näimme Trumpin ja Putinin kohtaavan Alaskassa rauhan merkeissä, kahden kesken.