Taavetissa

    

Kahdeksan astetta tänään sunnuntaiaamuna Luumäen Taavetissa. Postauskuvana on Joukolantien laitaan ilmestynyt tumma tulikukka. Otimme siitä heti kuvan ennen kuin huoltohenkilö ehtii ajaa seuraavan kerran nurmikon siltä kohtaa. Eilen lauantaina oli erilainen aamu. Pidimme sadetta siihen aikaan, kun yleensä teemme aamulenkin. Saderintama ukkosineen ylitti maan eteläosan. Kahdeksan jälkeen aamulla sade oli ohi ja sinistä taivasta näkyi poutapilvien välissä. Lähdimme ulos ja kävelimme Linnalantietä urheilukentälle asti, jossa muutamia kävelijöitä kiersi rataa ympäri. Palasimme kaupalle. Ostimme lisää vettä. Kylällä on vedenjakelua, mutta meillä ei ole sopivia astioita noutaa sitä eikä kai nykyään enää kukaan kanna jalkapelissä vettä lähteestä kilometrien takaa. Kahdella ämpärillä, ämpäri kummassakin kädessä. Korkeintaan performanssina tai näytelmässä tai elokuvassa voi tehdä niin. Luulen, että vesi puhuttaa ja kiinnostaa tällä hetkellä täällä Taavetissa enemmän kuin esimerkiksi ulkomaiden politiikka. Helena teki eilen luonnoksia, mutta en tiedä aihetta tai aiheita. Minä muokkasin Vanhan -tarinaa. Olen tekstissä sivulla satakolme ja tässä kohdassa tarinan juoni tekee poikkeaman pohjana olevaan käsikirjoitukseen. Tekstiä on kaikkiaan satakolmekymmentäviisi sivua eli kolmekymmentä sivua on käymättä läpi tätä toista kirjoituskertaa. Luin eilen iltapäivällä ja illalla James Joycen kirjaa Finnegans Wake. Olen lukenut siitä yli neljäsosan. Helena luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan neljättätoista osaa, Nuorikkoa näyttämässä. Hän naurahteli välillä.