Yli puolikkaaksi kasvanut, kellertävä kuu näkyi herätessämme makuuhuoneen ikkunasta puittenlatvojen yllä. Kaksitoista astetta pakkasta. Luin eilen loppuun Nicholas Evansin kirjan Hevoskuiskaaja. Kuudestoista lukemani kirja tänä vuonna. Kritisoin sen verran, että lukukokemus jätti läätevän olon. Hevososuudet olivat kirjan varsinainen paras anti ja tarina itsessään oli periaatteessa hyvä, mutta siinä oli arvattavaa, teennäistä draamaa, joka päättyi oletettuun, teennäisen dramaattiseen loppuun. Tänään on kiire tarttua Kalle Päätalon Ennen ruskaa -teokseen ja pyyhkiä liika siirappi pois. Helena ei ole puhunut kirjasta, koska kerroin, että aion lukea sen seuraavaksi, mutta oletan, että Kallen teksti toimii tähän hätään. Helenalla on luvussa Kalle Päätalon Koillismaa -sarjan kirja Myrskyn jälkeen. Stephen King on venyttänyt ja vanuttanut Mustan tornin Joutomaassa Jaken odotettua siirttymistä Rolandin maailmaan noin sadan sivun ajan. Hidasta, rauhallista kerrontaa. Muistan viiden vuoden takaisesta lukukerrasta, että siirroshetki on lähellä. Edelleen kirjassa ei ole ollut vielä sitä kohtausta, jonka sijoitin muistoissani Joutomaan alkuun, mutta oletan, että se tulee vastaan tämän iltapäivän lukusessiossa. Aikamoista veikkaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti