Helena näki eilen aamulla sauvakävelylenkillä pienen myyrän, joka ilmestyi hangelle, kipitti sitä pitkin kevyen liikenteen väylälle ja sen yli metsään. Kaksi tukkirekkaa ehti ajaa ohi Haminan ja Savitaipaleen välistä valtatietä sinä aikana, kun hän seurasi pikkuotuksen vipellystä. Luin eilen William Shakespearen näytelmän Myrsky. Viidestoista lukemani kirja tänä vuonna. Tämä Myrsky -nide oli teatteriversio ja sen oli suomentanut Eeva-Liisa Manner. Nimi Prospero oli jäänyt häiritsemään mieltä, joten etsin näytelmän ja luin sen, kahteen kertaan. Muistin samalla, että luin ja luimme Helenan kanssa molemmat Margaret Atwoodin Myrsky -mukaelman Noidan sikiö vuoden 2019 syksyllä. En muista siitä mitään. Helena luki Kalle Päätalon Selkosen kansaa ja siirtyi eteenpäin kirjaan Myrsky Koillismaassa. Ennen ruskaa -teosta ei löytynyt Luumäen pääkirjaston hyllystä Taavetissa, joten Helena varasi sen ja kirja on tulossa noutopaikkaan. Minä laitoin hetki sitten lainan uusimisen heili -sivuillani, kesken olevasta Stephen Kingin Musta torni -niteestä, jossa on Tornin kolme ensimmäistä osaa yksissä kansissa. Uusiminen onnistui. Eilen varasin Sirpa Kähkösen uusimman kirjan Vihreä sali, jossa olin ensin jonossa kuudentena, myöhemmin iltapäivällä varausmerkintänä oli kuljetuksessa ja tänään aamulla se oli matkalla noutopaikkaan. Taavettiin tulee kirjaston kuljetus tiistaisin ja torstaisin eli huomenna saamme kumpikin yhden varaamamme kirjan. Järjestelmä toimii hienosti. Luin eilen ääneen jälleen reilut kaksi tuntia Kingin Joutomaata. Lukiessani ulkona hämärsi vähän kerrassaan. Valoa riittää kevään lähestyessä päivä päivältä pitempään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti