Luumäen Taavetissa on torstaiaamuna talon mittarissa kahdeksantoista astetta pakkasta. Roto -käsikirjoitusurakka on toistaiseksi takana. Työstin sitä melkein kolme kuukautta. Siinä on nyt sivuja 319 eli aiempi, kahden vuoden takainen käsikirjoitus piteni kolmanneksella. Laitan tekstin sivuun. Siivoan työpöytäni eli klaffipiirongin. Minulla on mielessä kaksi uutta tarinaa, lyhyt ja pitkä ja otan niihin tiedostopohjan. Voisin käyttää niistä Terveisiä Taavetista -postauksessa nimityksiä Pitkä ja Lyhyt. Ne voivat olla myös työniminä. Helena sai oman luku-urakkansa tehtyä, kaksikymmentäkuusi osaa Kalle Päätalon Iijoki -sarjaa. Muut sarjan osat ilmestyivät peräkkäisinä vuosina, mutta viimeinen osa parin välivuoden jälkeen, kun kirjailija oli saanut runsaasti ihailijapostia ja kysymyksiä, miten sitten kävi Iijoen hahmojen? Eilen iltapäivällä luimme reilut viisikymmentä sivua Stephen Kingin Mustaa tornia. Edessä on toinen henkilö, joka vedetään mukaan etsimään Tornia, skitsofreeninen Detta, Odetta, musta nainen, jonka jalat ovat leikkautuneet metro-onnettomuudessa irtipoikki polvien yläpuolelta. Eilen tutustuimme henkilöön tämän 60-luvun New Yorkissa ja sitten Roland, Relvolverimies meni henkilön mielen sisään, otti tilanteen hallintaan ja kaappasi tämän omaan maailmaansa. Sirpa Kähkösen Lakanasiivet -romaania olen lukenut melkein kolmesataa sivua. Siinä oli verraton kohta, kun nuori tyttö kertoo vähän vanhemmalle pojalle, että hänen tätinsä kulkee töissä Arabiassa, maalaa siellä tähtiä kuppeihin ja poika ajattelee tämän puhuvan palturia ja näkee mielessään Arabian niemimaan aavikot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti